Maakunnan liittojen toimivalta alueiden kehittämisessä paranee
Maakunnan liittojen asema alueiden kehittämisessä vahvistuu. Vuosittain laadittava maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma valmistellaan yksin maakunnan liiton johdolla ja suunnitelman valtionrahoitusta koskeva osuus toimii maakunnan valtionrahoitusesityksenä, jonka pohjalta ministeriöt ja maakunnat neuvottelevat.
Valtioneuvosto päätti tänään torstaina 1.12.2005 esittää, että tasavallan presidentti vahvistaisi lain alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta.
Jatkossa ministeriöt kokoavat keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat alueelliset määrärahaehdotukset ja valtioneuvoston yleisistunto päättää määrärahojen maakunnallisesta jakamisesta. Päätöksessä voidaan jättää osa maakuntaan kohdennetusta määrärahasta sitomatta mihinkään käyttötarkoitukseen.
Laki alueiden kehittämislain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2007, osa muutoksista tulee kuitenkin voimaan jo 1.1.2006.
Kansallista aluepolitiikkaa ohjaa alueiden kehittämislaki, joka uudistui laajasti vuoden 2003 alussa. Lain lähtökohtana oli kansallisen aluepolitiikan vahvistaminen. Tarkoituksena oli alueiden erilaisuuden tunnustaminen ja erilaisten kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen. Olennaista oli, että suunnittelulla, johon kuuluvat maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma, voidaan vaikuttaa alueellisesti käytettäviin määrärahoihin.
Aluekehitysvastuu on sekä kunnilla että valtiolla. Suomessa on 432 kuntaa. Alueiden kehittämislaki täsmentää näiden kahden osapuolen työnjakoa.
Valtioneuvosto määrittelee aina toimikautensa alussa aluekehittämisen tavoitteet, jotka tarkentavat lain yleisluontoisia tavoitteita.
Maakuntien liitot vastaavat aluekehittämisestä alueellaan ja ministeriöillä on velvollisuus huolehtia aluekehittämisen toimista omalla hallinnonalallaan. Valtion aluekehittämistoimet määritellään valtion talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnittelussa.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Teemu Eriksson, (09) 160 42526.