Hyppää sisältöön
  • Valtioneuvosto
    • Valtio­neuvoston kanslia
    • Puolustus­ministeriö
    • Liikenne- ja viestintä­ministeriö
    • Ulko­ministeriö
    • Valtio­varain­ministeriö
    • Työ- ja elinkeino­ministeriö
    • Oikeus­ministeriö
    • Opetus- ja kulttuuri­ministeriö
    • Sosiaali- ja terveys­ministeriö
    • Sisä­ministeriö
    • Maa- ja metsätalous­ministeriö
    • Ympäristö­ministeriö

Valitse kieli:

This page is in Finnish. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på finska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea suomagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта финский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en finnois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Finnisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on englanniksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

Choose language:

Den här sidan är på engelska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта английский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en anglais. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Englisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ruotsiksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Swedish. Go to the English site »

Or choose language:

Välj språk:

Язык этого сайта шведский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Dát siidu lea eŋgelasgillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Cette page est en suédois. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Schwedisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on pohjois-saameksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in North Saami. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på nordsamiska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта северосаамский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Vállje giela:

Cette page est en same du Nord. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Nordsamisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on venäjäksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in Russian. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på ryska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea ruoššagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

выберите язык:

Cette page est en russe. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Diese Seite ist auf Russisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on ranskaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in French. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på franska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Dát siidu lea fránskkagillii. Sirdás davvisámegielat siidduide »

Dahje vállje giela:

Язык этого сайта французский. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Choisir la langue:

Diese Seite ist auf Französisch. Wechseln Sie zur deutschen Version »

Oder wählen Sie Ihre Sprache:

Tämä sivu on saksaksi. Siirry suomenkieliseen sivustoon »

Tai valitse kieli:

This page is in German. Go to the English site »

Or choose language:

Den här sidan är på tyska. Gå till den svenska versionen av sidan »

Eller välj språk:

Язык этого сайта немецкий. Перейти на русскоязычный сайт »

Или выберите язык:

Cette page est en allemand. Aller sur le site en français »

Ou choisir la langue:

Wählen Sie Ihre Sprache:

  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Media
Palaa Sisäministeriö-sivuston etusivulle
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Poliisiasiat
    • Pelastustoimi
    • Hätäkeskustoiminta
    • Rajaturvallisuus
    • Maahanmuutto
    • Kansallinen turvallisuus
    • Siviilikriisinhallinta
    • Suomen lippu ja vaakuna
  • Ajankohtaista
  • Hankkeet ja lainvalmistelu
  • Julkaisut
  • Ministeriö
  • Yhteystiedot
  • Tiedotteet ja uutiset
  • Kolumnit
  • Avoimet työpaikat
  • Päätökset
  • Uutiskirjeet
  • Tapahtumat
  • Tilaa ajankohtaisaineistoja
  • Ukraina
  • Itärajan tilanne
suomi svenskaLäs artikeln på svenska EnglishRead article in English

Maakuntauudistus yhdenmukaistaa varautumisen rakenteita

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 7.5.2018 8.00
Tyyppi:Uutinen
Kuva: Loiste Oy

Yhteiskunnan rakenteita ja toimintavalmiutta koetteleva yllättävä tilanne voi ilmaantua milloin vain. Varautumissuunnittelun tärkein tehtävä on taata valmius poikkeuksellisissa tilanteissa toimimiseen sekä turvata toiminnan jatkuvuus erilaisissa häiriötilanteissa. Maakuntauudistuksessa korostetaan varautumisen toimintamallien yhteensovittamista ja turvallisuustoimijoiden rakenteiden joustavuutta.

Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Maakuntalakiesityksessä varautumisen valmistelulle on määritelty kaksi päätehtävää. Maakuntien tulee järjestää toimintansa niin, että pelastuslaitos, ELY-keskuksen maakunnalle siirtyvät toimialat, sosiaali- ja terveystoimi sekä ympäristöterveydenhuolto pystyvät hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä mahdollisimman hyvin myös erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Maakunnan tehtävänä on myös yhteen sovittaa eri toimijoiden varautumista.

– Varautumisen asiat on koettu kaikissa maakunnissa tärkeiksi ja valmistelu on edennyt hyvässä yhteishengessä. Maakunnissa on hyvä tekemisen meininki. Varautuminen on yhteinen asia, joka ei juuri ole aiheuttanut vastakkaisasettelua tai vastustusta, Maakuntien varautumisen kehittämisohjelmaa koordinoiva johtava asiantuntija Markus Viitaniemi sisäministeriöstä sanoo tyytyväisenä.

Varautumisen päämääränä on huolehtia onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ehkäisystä ja valmistautumisesta toimintaan niiden uhatessa. Varautuminen tarkoittaa valmistautumista ennakolta erilaisiin suuronnettomuuksiin, kriisitilanteisiin tai mahdolliseen sodan aikaan. Varautumisella pyritään ehkäisemään vaaratilanteita ja valmistaudutaan toimimaan kriisin aikana.

Yhteensovittamista ja yhteistyörakenteita

Markus Viitaniemi Pelastuslaitokset ovat vahvasti mukana uusien maakuntien varautumisen valmistelussa. Maakuntauudistuksen myötä velvoite ylläpitää varautumisen yhteistyörakenteita tulee maakuntien tehtäväksi. Maakuntamallin suunnitelman mukaan jokainen maakunnan toimiala varautuu edelleen turvaamaan oman toimintansa jatkuvuuden häiriötilanteessa.

Maakunnan tehtävänä taas on sovittaa yhteen eri toimialojen varautumista, jotta mahdollisessa suuronnettomuustilanteessa viranomaiset voisivat toimia tehokkaasti. Esimerkiksi laaja pitkäkestoinen sähkökatko koskettaa useampaa kuin yhtä toimialasektoria.

– Maakunnissa on perustettu valmiusfoorumeita. Niissä suunnitellaan maakunnan varautumisen järjestämistä. Lisäksi olemassa olevia yhteistyörakenteita on muokattu sellaisiksi, että uudessa maakuntaympäristössä pystyttäisiin toimimaan entistä paremmin, Viitaniemi tarkentaa.

Varautumista häiriötilanteisiin

Sisäministeriö vastaa jatkossa alueellisen yhteisen varautumisen valtakunnallisesta yhteensovittamisesta sekä keskushallinnon tasolla että maakuntien kesken. Ministeriön vastuulla on myös yhteistoiminnan koordinointi. Maakuntien varautumisen kehittämisohjelman tarkoituksena on tukea maakuntien varautumisen ja konsernihallinnon valmistelua sekä avainhenkilöstön osaamisen kehittämistä.

Suurissa maakunnissa, kuten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa valmistelu on edennyt hitaammin. Siellä varautumisen rakenteita joudutaan suunnittelemaan maakuntatason lisäksi myös seutukunnallisella ja paikallisella tasolla.

– Puhutaan suuruusluokkaongelmasta. Vaikka valmistelussa on useampia vaiheita, on tärkeää, että varautumisen valmius on olemassa heti, kun maakunnat aloittavat toimintansa, Viitaniemi painottaa.

Varautumisen taustalla malli kokonaisturvallisuudesta

Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Yhteiskunnan varautumisen vastuujako ja tehtävät perustuvat lainsäädäntöön. Yhteistoimintamallin vahvuus on, että se kattaa kaikki yhteiskunnan tasot ja toimijat.

– Häiriötilanteissa on usein monta omaa lakisääteistä tehtäväänsä hoitavaa toimijaa. Se, miten maakunnan alueella toimivat viranomaiset ja muut tahot toimivat tilanteessa yhteen, ratkaisee, minkälaiset vaikutukset häiriöllä on maakunnan asukkaille, Viitaniemi sanoo.

Kansallinen ja alueellinen riskiarvio toimivat pohjana maakuntien varautumiselle. Suomen kansallinen riskiarvio päivitetään vuoden 2018 aikana. Maakunnissa valmistellaan myös omat alueelliset riskiarviot. Alueellisten riskiarvioiden laatimisen organisointi kuuluu jatkossa osana maakuntien varautumisen yhteensovittamistehtävään.

– Tällä kierroksella riskiarvioiden laatiminen tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä pelastuslaitosten ja aluehallintovirastojen johdolla pelastuslaitosalueittain, Viitaniemi kertoo.

Varautumisen rakenteisiin lisää yhdenmukaisuutta

tykkylumi, Kuva: Loiste Oy Maakuntauudistus tuottaa paljon mahdollisuuksia myös uudenlaiselle yhteistyölle. Valmistelussa on kiinnitetty huomiota poikkihallinnollisen yhteistoiminnan rakenteiden ja toimintamallien kehittämiseen maakuntatasolla. Turvallisuusviranomaisten ja maakunnan eri toimialojen verkostoitumisen tavoitteena on toimintakyvyn säilyttäminen. Myös järjestöt ja elinkeinoelämä pyritään kytkemään maakuntatason varautumisyhteistyöhön nykyistä tiiviimmin.

–Yhteisen tilannekuvan merkitys korostuu kriisi- ja häiriötilanteissa. Sujuva turvallisuusviranomaisten ja maakunnan eri toimialojen yhteistyö luo vankan pohjan yhteistoiminnalle myös mahdollisessa poikkeustilanteessa, Viitaniemi sanoo.

Kyberturvallisuus osa varautumista

Teknisessä yhteiskunnassa yhä useampi asia toimii bittien varassa. Digitaalisen maailman turvallisuus, eli niin kutsuttu kyberturvallisuus on selkeä varautumisen painopistealue. Tällä saralla Suomelle on soviteltu myös roolia digitaalisen maailman normiston rakentajana ja eräänlaisena kyberrauhanvälittäjänä.

Digitalisaation myötä yhteiskunnasta on tullut uudella tavalla haavoittuvainen. Kyberturvallisuus ja erilaisiin hybridiuhkiin varautuminen on huomioitu myös osana maakuntauudistusta. Viitaniemen mukaan maakuntauudistukseen sisältyy suuri potentiaali kehittää varautumis- ja valmiussuunnittelua entistä vankemmaksi.

– Vuoden 2020 alussa voimaan tuleva maakuntauudistus on oiva mahdollisuus nostaa varautuminen uudelle tasolle, Viitaniemi sanoo päättäväisesti.

 

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi, p. 0295 488 257, [email protected]

alueuudistus-arkisto
maakuntauudistus pelastustoimi varautuminen ylläpitävä muuttaminen

SISÄMINISTERIÖ
Inrikesministeriet | Ministry of the Interior

Kirkkokatu 12, Helsinki
PL 26, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde 0295 480 171
[email protected]

 

 

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta

X (Twitter)
Instagram
LinkedIn
Facebook
YouTube

Hakusivulle
  • Etusivu
  • Vastuualueet
    • Poliisiasiat
      • Hallitusohjelman toimenpiteet poliisin toimialalla
      • Rikollisuus Suomessa
      • Järjestäytynyt rikollisuus
        • Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
      • Terrorismin torjunta
        • Torjuntatoimet Suomessa
      • Väkivaltainen radikalisoituminen
        • Toimenpiteiden seuranta
      • Viharikollisuus
        • Maalittaminen
      • Ihmiskauppa
      • Talousrikollisuus ja harmaa talous
        • Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta
      • Kyberrikollisuus
        • Kyberrikollisuuden torjunta
      • Ampuma-aseet
        • Aselainsäädäntö
      • Rahapelit
      • Rahankeräys
      • Yleinen järjestys ja turvallisuus
      • Vartiointi ja järjestyksenvalvonta
      • Toimijat ja vastuut
        • Poliisin toimivaltuudet
      • Lainsäädäntö
    • Pelastustoimi
      • Hallitusohjelman uudistukset pelastustoimeen ja hätäkeskustoimintaan
      • Pelastustoiminta
        • Meripelastus
        • Vaaratiedote
      • Onnettomuuksien ehkäisy
        • Nuohous
        • Palovaroittimet ja muut paloturvallisuuslaitteet
          • Palovaroitin
          • Vastuu palovaroittimista muuttuu 2026
          • Häkä- ja lämpövaroittimet
          • Alkusammutusvälineet
          • Rakennuksen paloturvallisuuslaitteistot
          • Hätäkeskukseen liitetyt laitteistot
          • Paloturvallisuuslaitteiden valvonta
          • Usein kysytyt kysymykset palovaroittimista
        • Pelastussuunnitelma
        • Paloturvallisuus
      • Varautuminen
        • Kansallinen riskiarvio
        • Väestönsuojelu
        • Väestönsuojat
        • Varautumisopas
      • Kansainvälinen avunanto
        • Kansainvälinen siviilivalmiusyhteistyö
        • Pelastuspalvelumekanismi
      • Hyvinvointialueiden valtakunnalliset tavoitteet
      • Pelastustoimen toimijat ja vastuut
      • Lainsäädäntö
      • Tietoa aluevaltuutetulle
        • Pelastustoimen tehtävät
        • Palveluiden järjestäminen ja ohjaus
        • Pelastustoimen rahoitus hyvinvointialueilla
        • Pelastustoimen henkilöstö
    • Hätäkeskustoiminta
      • Hätäkeskukset
      • Hätäkeskuslaitoksen palvelut
      • Lainsäädäntö
    • Rajaturvallisuus
      • Hallitusohjelman uudistukset rajaturvallisuuteen
      • Rajojen valvonta
      • Meripelastus
      • Ympäristövahinkojen torjunta merialueilla
      • Älykkäät rajat
      • Frontex-yhteistyö
      • Toimijat ja vastuut
      • Lainsäädäntö
    • Maahanmuutto
      • Hallitusohjelman uudistukset maahanmuuttopolitiikkaan
        • Pysyvän oleskeluluvan edellytysten tiukennukset
      • Toimijat ja vastuut
        • Laajamittainen maahantulo ja varautuminen
      • Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka
        • Perheenyhdistäminen
      • Turvapaikanhakijat ja pakolaiset
        • Kiintiöpakolaiset
          • Usein kysytyt kysymykset pakolaiskiintiöstä
        • Usein kysytyt kysymykset turvapaikanhakijoista
      • EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä
      • Maasta poistaminen ja poistuminen
        • Vapaaehtoinen paluu ja palauttaminen
        • Takaisinottosopimukset
      • Kansalaisuus
        • Kansalaisuuden saamisen edellytykset ja vaikutukset
        • Ulkosuomalaiset
        • Usein kysytyt kysymykset kansalaisuuden menettämisestä
        • Usein kysytyt kysymykset kaksoiskansalaisuudesta
      • Laittoman maahantulon ja oleskelun torjunta
      • Lainsäädäntö
    • Kansallinen turvallisuus
      • Hallitusohjelman uudistukset kansalliseen turvallisuuteen
      • Mitä on kansallinen turvallisuus?
        • Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen
      • Siviilitiedustelu
        • Usein kysytyt kysymykset
      • Hybridiuhat
      • Kyberturvallisuus
      • Lainsäädäntö
    • Siviilikriisinhallinta
      • Suomen tavoitteet
      • Suomalaiset operaatioissa
      • Näin haet siviilikriisinhallintatehtäviin
      • Toimijat ja vastuut
      • Lainsäädäntö
    • Suomen lippu ja vaakuna
      • Liputuspäivät ja -ajat
        • Liputuspäivät 2025
        • Liputuspäiväesitykset
      • Suruliputus
      • Liputus EU-lipulla
      • Lippujen arvojärjestys
      • Tietoa lipusta
        • Lipun historia
      • Vaakuna
      • Lippu ja vaakuna elinkeinotoiminnassa
      • Usein kysytyt kysymykset
      • Lainsäädäntö
      • Liputan-sovellus
  • Ajankohtaista
    • Tiedotteet ja uutiset
      • Vuosiarkisto
    • Kolumnit
    • Avoimet työpaikat
    • Päätökset
    • Uutiskirjeet
    • Tapahtumat
      • Ilmiöpäivät
    • Tilaa ajankohtaisaineistoja
    • Ukraina
      • Materiaaliapu Ukrainaan
        • Laptops for Ukraine
        • Lähetetty siviiliapu
      • Avun tarjoaminen ukrainalaisille
      • Tilapäinen suojelu
      • Ohjeita kunnille
      • Usein kysytyt kysymykset
    • Itärajan tilanne
  • Hankkeet ja lainvalmistelu
    • Siviilitiedustelulainsäädännön uudistaminen
    • Passihanke
    • Rikostorjunnan vahvistaminen
      • Vastauksia biometrisia tietoja koskevasta sääntelystä
    • Rahapelijärjestelmän uudistaminen
      • Usein kysytyt kysymykset
    • Ampumaratahanke
    • Kansalaisuuslain uudistaminen
      • Usein kysytyt kysymykset
    • Pelastustoimen työturvallisuushanke
    • EU-turvallisuustietojärjestelmien tietojen yhteentoimivuus
    • Turvalliset satelliittiviestintäyhteydet
    • Kaikki sisäministeriön hankkeet
    • Lainsäädäntösuunnitelma
    • Lausuntokierroksella
  • Julkaisut
    • Kertomukset ja selvitykset
  • Ministeriö
    • Tehtävät ja tavoitteet
    • Johto ja organisaatio
      • Sisäministeri
      • Kansliapäällikkö
      • Osastot ja yksiköt
    • Hallinnonala
    • Sisäisen turvallisuuden selonteko
    • Konsernistrategia
    • Toiminta ja talous
      • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • EU- ja kansainvälinen yhteistyö
      • EU-valmistelujaostot
      • Suomi ja Nato
    • Laillisuusvalvonta
      • Laillisuusvalvonta hallinnonalan virastoissa
      • Kertomukset
    • Valmiusasiat
    • Tutkimustoiminta
      • Sentimentti-tietotyökalu
      • Strateginen ennakointitoiminta
      • EU:n TKI-hankkeet
    • Rahastot
    • Sisäministeriö työpaikkana
      • Henkilöstö
      • Vastuullisuus ja arvot
      • Henkilöstöedut
      • Palkkaus
      • Hakeminen ministeriöön
      • Harjoittelijaksi ministeriöön
      • Avoimet työpaikat
      • Tutustu sisäministeriöläisten työhön
      • Sisäministeriöläiset maailmalla
      • Virka- ja työehtosopimusasiakirjat
    • Ilmoittajansuojelu
    • Historia
  • Yhteystiedot
    • Asia vireille
    • Tietopyyntö ministeriöön
    • Johdon, osastojen ja yksiköiden yhteystiedot
    • Viestintäyksikön yhteystiedot
    • Palaute
    • Tietosuoja
      • Evästeet verkkosivustolla
    • Saavutettavuusseloste
      • Liputan-sovelluksen saavutettavuusseloste
    • Asiakirjajulkisuuskuvaus