Ministeri Rajamäki LIBE-valiokunnan kuulemistilaisuudessa
MUUTOSVARAUKSIN
Minulle on mieluisaa esitellä teille tänään Suomen puheenjohtajakauden tavoitteita oikeus- ja sisäasioissa. Mieluisaksi sen tekee yli 23 vuoden työni Suomen eduskunnassa, eduskunnan budjettivaltaa ja edustuksellisen demokratian merkitystä korostaen. Kannan rintapielessäni tänäänkin ministerinä ylpeänä tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Suomen eduskunnan tunnusta. 100 vuotta sitten Suomen eduskunta oli maailman demokraattisin parlamentti - yleinen ja yhtäläinen, miesten ja naisten, varallisuudesta riippumaton ääni- ja vaalikelpoisuus v. 1906 oli suuri askel, jonka voimin pieni Suomi on sodan ja vaaran vuosina kestänyt kansanvaltaisena demokratiana.
Euroopan parlamentti on oikeutetusti tullut yhä tärkeämmäksi toimijaksi oikeus- ja sisäasioiden yhteistyössä. Suomi on tukenut tätä kehitystä myös perussopimusten muutosta koskevissa neuvotteluissa. Haluan omalta osaltani jatkaa edellisten oikeus- ja sisäasiain neuvoston puheenjohtajien aktiivista yhteistyötä Euroopan parlamentin edustajien kanssa. Tämä yhteistyö osoitti voimansa viime syksynä teletunnistetietojen tallentamista koskevan direktiivin käsittelyn yhteydessä. Kiitän lopputuloksesta, jossa erinomaisesti näkyvät myös Suomen esillä pitämät poliittiset, taloudelliset ja oikeudelliset näkökohdat. Kun tämä yhteistyö toimielinten välillä toimii oikealla tavalla, se lisää jokaisen Euroopan unionin kansalaisen turvallisuutta.
Oikeus- ja sisäasiat ovat viimeisen 10 vuoden aikana olleet keskeisellä sijalla Euroopan unionin yhteistyössä. Keskeisen Euroopan unionin periaatteen eli ihmisten vapaan liikkuvuuden toteutuminen on muuttanut jäsenvaltioiden tilannetta lainvalvonnan näkökulmasta enemmän kuin olemme voineet aavistaa. Lainvalvontaviranomaisten kansainvälinen yhteistyö on jo nyt Euroopan unionin yhteistyön ansiosta lisääntynyt ja sen on täytynyt kehittyä. Viranomaisillamme ei useimmissa tapauksissa vielä ole käytössään riittäviä työkaluja tehokkaaseen EU-yhteistyöhön. Jos on, niitä ei välttämättä osata käyttää täydellä teholla.
EU:n laajentumisen vaikutuksia kansalaisten turvallisuuteen on pidettävä esillä. EU:n hyväksyttävyys kansalaisten näkökulmasta tässä asiassa on riippuvainen siitä, miten he kokevat henkilökohtaisen turvallisuutensa vahvistuvan.
Näen että Suomella on puheenjohtajana merkittävä perintö vietävänä eteenpäin.
Euroopan unioni on Amsterdamin sopimuksesta lähtien pyrkinyt muuttamaan oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön rakenteita vastatakseen uusiin haasteisiin.
Edellisellä puheenjohtajakaudella vuonna 1999 pidetty Tampereen huippukokous merkitsi oikeus- ja sisäasioiden politiikan sisällön kannalta merkittävintä sysäystä. Tampereen ohjelmaa on jatkettu marraskuussa 2004 Eurooppa-neuvostossa hyväksytyllä Haagin ohjelmalla.
Suomi tulee puheenjohtajana tekemään parhaansa viedäkseen eteenpäin Haagin ohjelmaa sekä sitä täsmentävää kesäkuussa 2005 hyväksyttyä Haagin toimintaohjelmaa. Näkyvä tavoite tulee olemaan Haagin ohjelman arviointi. Tavoitteena on poliittisen ohjauksen antaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen keskeisimmissä kysymyksissä. Toivomme, että löydämme uutta Tampereen henkeä lähivuosien oikeus- ja sisäasiain yhteistyöhön.
Päätöksenteon tehostamisen poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa unionisopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen tulee olemaan ratkaisevaa kansalaisen arjen turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkoitan tällä erityisesti unionisopimuksen 42 artiklan sisältämän passerelle-menettelyn käytön selvittämistä. Passarellen käyttö edistäisi selkeästi oikeus- ja sisäasioiden tehokkuutta, ymmärrettävyyttä ja demokraattisuutta. Eurooppa tarvitsee toimintakykyä uusien vakavien ilmiöiden kuten ihmiskaupan torjunnassa.
Haluamme lisäksi antaa uutta sysäystä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän sekä myös unionin yhdennetyn ulkorajojen valvontajärjestelmän kehittämiselle. Haagin arvioinnin yhteydessä tarkoituksemme on myös luoda perusta entistä kattavammalle oikeus- ja sisäasioiden arviointijärjestelmälle, jotta yhteisten päätöstemme täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa voidaan todentaa.
Haagin ohjelman mukaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulee olla valmis vuonna 2010. Komissio antaa keväällä 2007 tätä koskevan vihreän kirjan, ja haluamme aloittaa Suomen puheenjohtajakaudella keskustelut siitä, miten yhteistä turvapaikkajärjestelmää olisi kehitettävä ensimmäisen vaiheen lainsäädännön tultua hyväksytyksi. Meidän tulee pyrkiä siihen, että vähimmäissäännöistä edetään todellisiin yhteisiin sääntöihin ja että turvapaikkasäännökset laajennetaan koskemaan myös muita kansainvälisen suojelun muotoja. Samalla on kehitettävä painokkaasti myös jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten tosiasiallista käytännön yhteistyötä.
Suomen puheenjohtajuuskaudella haluamme käynnistää poliittisella tasolla nykyistä kokonaisvaltaisemman keskustelun maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajavalvontapolitiikkaan liittyvästä laajennetusta eurooppalaisesta yhteisvastuusta ja solidaarisuudesta. Tämä ei ole Suomen puheenjohtajakauden kysymys - haluamme avata keskustelua pidemmän aikavälin haasteista ja unionirahoituksen periaatteista. Keskeistä on kansainvälisen suojelun turvaaminen siihen oikeutetuille toteuttamalla täysimääräisesti Geneven sopimusta, nykyistä konkreettisempi taloudellinen taakanjako turvapaikkakysymyksiin sekä laittomaan maahanmuuttoon ja rajavalvontaan liittyvissä asioissa sekä yhteisesti sovittujen sääntöjen todennettavissa oleva noudattaminen.
Maahanmuuttokysymyksiä tarkastellaan Suomen puheenjohtajakaudella kokonaisvaltaisesti, huomioiden esimerkiksi laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan yhteydet. Komissiolta saadaan tiedonanto laittomasta maahanmuutosta. Suomen tavoitteena on hyväksyä neuvostossa asian jatkokäsittelyä linjaavat päätelmät. Suomi pyrkii puheenjohtajuuskaudellaan etsimään paluudirektiivin suhteen aktiivisesti kompromissia vielä avoinna olevista kysymyksistä. Pyrimme saavuttamaan direktiivistä neuvostossa poliittisen yhteisymmärryksen mahdollisimman pian.
Olemme painottaneet EU:n ihmiskaupan vastaista toimenpideohjelmaa korostaen ihmisoikeus- ja uhrikeskeistä lähestymistapaa sekä operatiivisen yhteistyön kehittämistä. Tämän iljettävimmän kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden muodon torjuminen edellyttää meiltä jatkuvia ponnisteluja. Suomessa emme muutama vuosi sitten tunnistaneet riittävästi ihmiskaupan vakavuutta, olimme sinisilmäisiä tämän ongelman edessä. Nyt Suomessa on herätty toimimaan ja tuloksia alkaa näkyä. Olen Suomessa painottanut erityisesti operatiivisen tason viranomaistyön tehostamista, jotta jokaisella kenttätason viranomaisella olisi valmiudet puuttua ihmiskauppaan. Suomen kannalta erityinen haaste on kauttakulku, erityisesti Aasiasta tulevan ja Helsingin lentokentän kautta kulkevan merkittävän lentoliikenteen määrän takia. Perustimme kesäkuun lopulla pohjoismaiden kesken turvapaikkaa hakeneiden alaikäisten kiinalaisten asemaa selvittävän työryhmän. Suomi tulee järjestämään lapsiuhrien tunnistamiseen keskittyvän seminaarin loka-marraskuun vaihteessa Helsingissä.
Rajaturvallisuudessa Suomen tavoitteena on hyväksyä poliittiset strategisen tason suuntaviivat, joilla jäsenvaltiot sitoutetaan entistä paremmin EU:n ulkorajojen valvontaan. Tämä pitää sisällään mm. kansallisten resurssien sekä rahoituksen oikean suuntaamisen sekä poliittisen ohjauksen ja tuen antamisen rajavirastolle (Frontex).
Jatkamme yhteisen viisumipolitiikan kehittämistä Haagin ohjelman mukaisesti. Keskeinen tehtävämme on varmistaa, että yhteinen viisumitietojärjestelmä VIS voidaan ottaa käyttöön sovitussa aikataulussa. Siihen liittyen valmistaudumme biometristen tunnisteiden käyttöönottoon maahantuloluvissa. Tavoitteenamme on saada valmiiksi sitä varten tarvittava yhteisen konsuliohjeen muutos, johon sisältyy myös määräyksiä jäsenmaiden yhteistyöstä viisumihakemusten vastaanottamisessa. Käynnistämme viisumisäännöstön kokonaisuudistuksen, viisumikoodeksin, valmistelun. Jatkamme viisumihelpotussopimusten valmistelua niistä sovitun yhteisen lähestymistavan mukaisesti, keskittyen erityisesti niihin maihin, joilla on konkreettinen EU-jäsenyyteen liittyvä eurooppalainen perspektiivi.
Schengen-alueen laajentumisen valmistelu on keskeinen Suomen kaudella valmisteltava asia. Uusissa jäsenvaltioissa suoritettavien tarkastusten perusteella tavoitteemme on hyväksyä joulukuun neuvostossa poliittiset päätelmät, joissa arvioidaan tilanne ja täsmennetään tarvittaessa vielä tehtäviä toimenpiteitä ennen kuin lopullinen neuvoston päätös sisärajatarkastusten poistamisesta voidaan tehdä. Kriittinen kysymys on Schengenin tietojärjestelmän päivittämistä (SIS II) koskeva hanke. Tietojärjestelmän tulee olla kaikilta osiltaan valmis ja käytettävissä kaikissa nykyisissä ja uusissa Schengen-valtioissa ennen sisärajatarkastusten poistamista koskevan päätöksen tekemistä. Kuten tiedämme, SIS II -tietojärjestelmän valmistumisaikataulu on jo tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella erittäin kriittinen ja esitetyissä tavoiteaikatauluissa pysyminen edellyttää merkittäviä lisäponnisteluja.
Aivan keskeisessä asemassa on myös SIS II:n lainsäädäntöpohjan valmistuminen. Olen varma, että Euroopan parlamentti ja neuvosto työskentelevät tehokkaasti saadakseen asianomaiset lainsäädäntöinstrumentit valmiiksi, jotta ne voidaan lopullisesti hyväksyä vielä tämän vuoden puolella. Hyvä yhteistyö EU:n toimielinten välillä on tässä olennaisen tärkeää!
On muistettava, että tietojen vaihto on nykyisen rikostorjunnan kaikkein tärkein asia. Sanotaan, että nykyiset taistelut voitetaan aseilla, mutta sodat tiedustelutiedolla.
Lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten välisen tiedonvaihdon tehostaminen on keskeistä sekä järjestäytyneen rikollisuuden että terrorismin vastaisessa toiminnassa. Kerättyä tietoa on käytettävä tehokkaasti, samalla kuitenkin varmistaen ettei kenenkään perusoikeuksia loukata. Meidän on kyettävä siirtämään jäsenvaltioiden viranomaisyhteistyö aivan uudelle tasolle - niin jäsenvaltioiden sisäisesti kuin jäsenvaltioiden kesken unionin tasolla. Viranomaisten tuloksellinen ja tehokas toiminta jäsenvaltioiden sisällä on välttämätöntä, jotta viranomaisyhteistyö jäsenvaltioiden välillä toimii. Tässä tuomme esille kokemuksiemme pohjalta eurooppalaista viranomaisten - poliisi-, tulli- ja rajaviranomaisten yhteistyötä.
Keskeinen keino on ns. saatavuusperiaatteen toteuttaminen, jonka mukaan toisen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaiselle luovutetaan tietoa samoin perustein kuin oman maan viranomaisille. Suomi edistää saatavuusperiaatteen toteutumista ottaen huomioon myös Prümin sopimuksen merkityksen. Suomen hallitus ja eduskunta ovat ottaneet myönteisen kannan Suomen mukanaoloon EU:n sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa. Saatavuusperiaatteen pitää olla tiedonvaihdon kulmakivi vuodesta 2008 alkaen. Suomi vie tätä hanketta eteenpäin kiinnittäen samalla erityistä huomiota poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskeviin tietosuojakysymyksiin, jotka olisi ratkaistava ennen saatavuusperiaatteen käyttöönottoa. Kannatan ministeri Luhtasen kantaa siitä, että III pilarin tietosuojakysymykset on eräs Suomen oikeusministeriön toimialan prioriteetti, Tietosuojaa koskevat asianmukaiset puitteet ovat keskeinen edellytys lainvalvontaviranomaisten tehostetulle yhteistoiminnalle.
Saatavuusperiaatteen toteuttaminen Haagin ohjelmassa sekä Itävallan puheenjohtajakaudella linjatulla tavalla on tärkeää. Poliisiasioissa painotetaan erityisesti operatiivisen yhteistyön edistämistä ja tiedustelutietoon pohjautuvan mallin käyttämistä tämän yhteistyön perustana.
EU:n oikeus- ja sisäasiat ovat uusien rahoituskehysten mukaisesti saamassa lisää rahoitusta vuosiksi 2007 - 2013. Pääsimme OSA-neuvostossa 2. kesäkuuta 2006 pitkien neuvottelujen tuloksena yhteisymmärrykseen turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevan puiteohjelman sekä rikosoikeuden erityisohjelman sisällöstä. Pidän tärkeänä, että Euroopan parlamentti antaisi mahdollisimman pian lausuntonsa, jotta nämä sisäisen turvallisuuden edistämisen kannalta tärkeät ohjelmat saataisiin tehokkaasti käyntiin heti vuoden 2007 alusta lukien. LIBE-valiokunnan kanssa on käyty virkamiestasolla hedelmällisiä keskusteluja maahanmuuttoa ja yhteisvastuuta koskevasta puiteohjelmasta. Toivon, että keskustelut tämän puiteohjelman neljän rahaston osalta edistyvät myönteisessä hengessä, jotta voimme saada aikaan hyvän kompromissin.
Suomi pyrkii tehostamaan unionin piirissä tapahtuvaa operatiivista yhteistyötä. Suomen poliisi-, tulli ja rajaviranomaisten välinen yhteistyö on todettu unionissa ns. parhaaksi käytänteeksi. Mallin avulla voidaan entisestään tehostaa tiedusteluun pohjautuvaa lainvalvontatyötä. Terrorismin torjunnassa toimeenpannaan unionin joulukuussa 2005 hyväksymää strategiaa. Pääpaino on terrorismin radikalisoitumisen ja siihen värväytymisen estämiseksi tehdyn toimintasuunnitelman konkreettisessa täytäntöönpanossa. Keskeinen uusi alue terrorismin vastaisessa työssä on kriittisen infrastruktuurin suojelu, jota koskevaa konkreettista aloitetta komissio juuri viimeistelee. Logistiikan ja energian suojelun osalta tarvitaan myös EU:ta laajempaa näkökulmaa.
Rajat ylittäviä kriisejä koskeva EU:n kriisinkoordinointijärjestelmä otetaan käyttöön heinäkuussa 2006 eli juuri Suomen puheenjohtajakauden alussa. Jäsenvaltioiden keskinäistä koordinaatiota pelastuspalvelun alalla kehitetään uudistamalla tätä palveleva informaatio- ja hälytysjärjestelmä. Yhteistä reagointivalmiutta kriisinhallintaan on lisättävä.
Suomi tulee puheenjohtajakaudella toteuttamaan viime joulukuussa hyväksyttyä oikeus- ja sisäasioiden ulkoista ulottuvuutta koskevaa strategiaa. On tärkeätä varmistaa oikeus- ja sisäasioiden kytkentä ja johdonmukaisuus EU:n ulkosuhteiden kanssa. Sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kielteisiä vaikutuksia ei voida hallita, elleivät EU:n ulkosuhteet ja sisäasiat ole tiiviimmin yhteistyössä. Suomen puheenjohtajuuskauden keskeinen haaste oikeus- ja sisäasiain ulkosuhteissa on Venäjää koskevan yhteistyön tehostaminen ja yhteistyötä koskevan EU:n sisäisen toiminta-asiakirjan (action oriented paper) laatiminen. Meidän tulee kehittää operatiivista viranomaisyhteistyötä EU:n ja Venäjän välisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tiekartan tehokkaassa toimeenpanossa kiinnittäen erityistä huomiota järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjuntaan. Tarvitsemme EU:n ja Venäjän yhteistyövalmiuksia operatiivisen toiminnan poliisiyhteistyön tehostamiseksi. Suomen toinen painopiste oikeus- ja sisäasioiden ulkosuhteissa on transatlanttiset suhteet.
Ulkosuhteissa pyritään myös edistämään konkreettista lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Rikolliset toimivat yhä tehokkaammin, siksi myös viranomaisten tulee olla entistä tehokkaampia. Viranomaisten on voitava tehdä yhteistyötä yli kaikkien rajojen. Haluamme puheenjohtajakaudella tuoda esiin muutamia hyviä käytäntöjä, kuten Itämeren alueen järjestäytyneen rikollisuuden yhteistyön (Baltic Sea Task Force) . EU:n yleisten ulkosuhteiden ja Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelman takia myös oikeus- ja sisäasioissa tulevat korostumaan EU:n ja Aasian ASEM-valtioiden välinen yhteistyö. Maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajavalvontakysymyksissä korostuvat Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti Välimeren alueen tilanne sekä Afrikka. Tuemme myös YK:n korkean tason maahanmuuttodialogin tulosten huomioon ottamista. Olen linjannut, että heti heinäkuun neuvostossa käymme läpi Välimeren tilannetta mm. Rabatin kokouksen valossa sekä laajemman ja kokonaisvaltaisemman EU:n yhteisvastuun rakentamiseksi.
Edellä lyhyesti eräitä Suomen puheenjohtajakauden tavoitteita sisäasioiden osalta. Olen vakuuttunut, että Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistyöllä kyetään konkreettisella tavalla parantamaan jokaisen Euroopan unionin kansalaisen turvallisuutta. Kun tarkastelemme EU:n kilpailukuky-, koulutus- ja työllisyystavoitteita on selvää, että niissä voidaan saavuttaa aitoa menestystä vain, jos pystymme EU:n oikeus- ja sisäasioiden yhteistyöllä torjumaan tehokkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota.
Omalta osaltani teen parhaani Euroopan parlamentin ja erityisesti LIBE-valiokunnan kanssa tiiviin yhteistyön ja yhteisten tavoitteidemme onnistumiseksi. Kiitän valiokuntaa tästä mahdollisuudesta esitellä Suomen painopisteitä. Olen keskustelussa valmis tarkentamaan niitä sekä vastaamaan muihin kysymyksiinne.