Ministeri Holmlund pelastushallinnon ajankohtaispäivillä
Valtioneuvosto on 29.8. asettanut hankkeen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelusta vuosille 2008-2011. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on luonteeltaan kehittämissuunnitelma, jonka erityinen lisäarvo perustuu siihen, että sen valmisteluun ja toimeenpanoon osallistuvat kaikki sisäisen turvallisuuden keskeiset toimijat. Ohjelmassa asetettu kansallinen tavoitteemme lienee kaikille jo tuttu; Suomen tulisi olla Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.
Mitä uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelun käynnistyminen pelastustoimelle sekä pelastustoimen keskeisille yhteistyökumppaneille sitten merkitsee?
On selvää, että ohjelmatyön tavoitteet ovat haastavampia kuin mitä hallinnonalakohtaisiin tulosohjausdokumentteihin keskimäärin on kirjattu. Toisaalta monialaisen ohjelmatyön tehokkuus on parempi kuin perinteisen hallinnonalakohtaisen kehitystyön. Ohjelmatyön puitteissa tarkastelun alle voidaan hallinnonalarajojen estämättä ottaa ongelmia, jotka sijaitsevat eri toimialojen rajapinnoilla ja joiden ratkaisu edellyttää ongelmalähtöistä ja konkreettista yhteistyötä.
Pelastustoimen näkökulmasta kiinnostusta sisäisen turvallisuuden ohjelman laadintaan tukee konkreettinen eteneminen esimerkiksi koskien paloturvallisuusvaatimusten asettamista savukkeille sekä sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien edellyttämistä uudisrakennuksissa. Näidenkin toimien eteenpäin vienti ilman sisäisen turvallisuuden ohjelman taustatukea olisi ollut epätodennäköistä. Toivonkin, että mainitut uudistukset saadaan käytäntöön ilman taka-askelia. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, että Suomen paloturvallisuustilanne on edellä mainituista kehitystoimenpiteistäkin huolimatta edelleen huolestuttava. Haasteista suurimmat ovat vielä ratkaisematta. On esimerkiksi selvää, että tarvitsemme tähänastista päämäärätietoisempaa yhteistoimintaa pelastus- ja rakennusviranomaisten sekä suunnittelu- ja rakennusalan toimijoiden kesken, jotta asumisen paloturvallisuutta voidaan parantaa tähänastista laajemmalla automaattisten sammutuslaitteistojen käyttöönotolla.
Paremman vaikuttavuuden lisäksi toinen avoimella tavalla toteutetun ohjelmatyön keskeinen lisäarvo on siinä, että sen puitteissa on laajalle piirille toimijoita varattu mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan turvallisuuspalveluja on syytä kehittää, jotta ne entistä paremmin vastaisivat yhteiskunnan jatkuvan muutoksen asettamiin vaateisiin. Yhteisöjen, elinkeinoelämän ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan tarpeiden ei saa missään tilanteessa päästä eriytymään kauaksi tarjottavista julkisista palveluista. Ilman avoimia ja laaja-alaisia valmisteluprosesseja tällainen vaara olisi ilmeinen. Uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelussa huolehditaan avoimuudesta käytännössä esimerkiksi asiantuntijaryhmien järjestämien seminaarien ja kuulemistilaisuuksien puitteissa. Tavoitteenamme on, että keskeisillä sidosryhmillä ja muilla asian kannalta keskeisillä tahoilla on mahdollisuus hyvissä ajoin tuoda esille asioita, joita he pitävät ohjelman valmistelun kannalta merkityksellisinä.
Uudessa ohjelmassa toimenpiteitä voi asettamisasiakirjan mukaan olla enintään viisi yhtä aihealuetta kohden ja niiden tulee olla sellaisia, joiden toimeenpanoa voidaan arvioida ja seurata. Asiantuntijaryhmien on pystyttävä priorisoimaan toimenpiteitä pystyäkseen tähän, eikä se varmastikaan helpota ryhmien työtä. Ohjelman tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja työn vaikuttavuutta tämä vaikea karsintatyö sen sijaan epäilemättä palvelee. Uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelun alkaessa toivon kaikilta työhön osallistuvilta toimijoilta - viranomaisilta, yrityselämältä ja järjestöiltä - paitsi visiointikykyä, myös tahtoa ja riittävää yhtenäisyyttä asetettavien tavoitteiden toteuttamisessa. On tarpeen, että uuteen ohjelmaan kirjattavien toimenpiteiden osalta saavutetaan yhteinen näkemys, jonka pohjalta voidaan haasteita ratkaista riittävää päättäväisyyttä osoittaen. Tällä valmistelukierroksella, vielä edellistäkin ohjelmaseurantaa tiukemmin, on syytä pitää huolta siitä, että myös toteutusvaihe viedään läpi suurella sitoutuneisuudella. Aivan samoin kuin missä tahansa muussakin työssä, vasta toteutusvaiheessa lunastetaan työn varsinainen arvo. Hallinto ei ole itseisarvo; vasta se edistys jota julkisen palvelun loppukäyttäjä voi asioiden valmistelusta hyväkseen lukea, on viime kädessä oikeutus työllemme.
Kuten ohjelman asettamispäätöksessä todetaan, on yhteiskunnan vastuu erityisen suuri haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten ja ikääntyvien turvallisuuden varmistamisessa. Me kaikki olemme kuulleet riittävästi tilastoanalyyseja yhteiskuntamme ikääntymisestä. Nähdäkseni todellinen varautuminen tähän ilmiöön on kuitenkin jäänyt vajaaksi useilla toimialoilla. Analyysien rinnalle on löydettävä tapoja toimenpiteiden läpivientiin ja toteuttamiseen. Meidän yhteiskuntamme on juuri se meidän omamme - hyvine puolineen ja heikkouksineen. Jos yhteiskunnallemme tyypillisten riskien hallinta edellyttää muista maista rohkeimpien keinovalikoimien käyttöönottoa, tulee meidän pystyä siihen.
Turvallisuussektori antaa parhaan lisäarvon yhteiskunnan kokonaiskehitykseen, kun se voi riskienhallinnan erityisosaamisensa kautta osoittaa tarvittavat varautumistarpeet muille yhteiskuntasektoreille. Hyvä viranomaistoiminta ei ole vain tehokasta reagointia riskin toteuduttua, vaan se on ennen kaikkea muun yhteiskunnan haastamista laadukkaaseen turvallisuustyöhön. Ennaltaehkäisy- ja varautumissektorin työn erityisenä vaikeutena on tulosten näkymättömyys. Järjestelmällisten riskien kasvu yhteiskunnassamme on pystyttävä osoittamaan jo ennen ongelmien konkretisoitumista onnettomuustilastojen lukuihin. Tämä unilukkarin työ edellyttää näkemyksellisyyttä, vakaata uskoa oman työn merkitykseen sekä jatkuvaa analysointityökalujen kehittämistä.
Edessämme on siis tärkeä puolen vuoden valmistelujakso. Pelastustoimen ajankohtaispäivät sopivat hyvin foorumiksi, jonka puitteissa voidaan käydä avointa, ennakkoluulotonta ja työhön haastavaa keskustelua toimialan kehittämisestä. Näillä sanoilla haluan toivottaa pelastushallinnon ajankohtaispäiville osallistuville vilkasta, laadukasta ja viihdyttävääkin kanssakäymistä tärkeiden asioiden parissa.