Ministeri Holmlund: Poliisin toimivaltuudet verkossa selvitettävä
Poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten toimivaltuustilanne on sisäasiainministeri Anne Holmlundin mukaan tällä hetkellä varsin hyvä. Käynnissä olevassa esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistuksessa onkin kysymys pääasiassa nykyisten toimivaltuuksien selkeämmästä sääntelystä.
- Uutena asiana kokonaisuudistuksessa joudutaan pohtimaan, miten esitutkintaviranomaisten toimintaedellytykset turvataan sähköisessä toimintaympäristössä, tietoverkoissa. Viranomaisten tiedossa on, että tietoverkkoja käytetään entistä tehokkaammin hyödyksi rikosten tekemisessä. Tällöin myös viranomaisilla on oltava riittävät mahdollisuudet toimia niissä, totesi ministeri Holmlund tänään keskiviikkona 26.11. Tekninen rikostutkinta 100 vuotta -seminaarissa Helsingissä.
Tällä hetkellä Holmlundin mukaan on muun muassa tulkinnanvaraista, miten voimassa olevia valvontaa, tarkkailua ja peitetoimintaa koskevia säännöksiä voidaan soveltaa uudessa sähköisessä toimintaympäristössä. Nämä säännökset on luotu reaaliympäristössä toimimista silmällä pitäen.
- On kuitenkin tärkeää seurata, mihin suuntaan yhteiskunta ja sen myötä rikollisuus kehittyy. Viranomaisille on turvattava ajantasaiset keinot rikosten torjunnassa ja niiden selvittämisessä. Säädösten selkeys, tarkkarajaisuus ja valvonta ovat jokaisen oikeusturvan kannalta välttämättömiä, Holmlund sanoi.
Passin sormenjälkitiedot tallennettava tietokantaan luotettavasti
Sisäasiainministeriössä valmisteilla olevaan passilain muutosesitykseen ei sisällytetä sormenjälkitietojen käyttöoikeutta rikostutkintaan.
- Lausuntokierroksen jälkeen olen linjannut jatkovalmistelua siten, että sormenjälkitiedot rekisteröitäisiin kansalliseen tietokantaan, mutta niitä ei saisi käyttää rikostutkintaan. Rikostutkinnallisesta käytöstä pitää käydä vielä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Tässä aikataulussa se ei ole ollut mahdollista, kertoi Holmlund.
Lakiesityksessä tarkkaan rajatut käyttötarkoitukset olisivat henkilön henkilöllisyyden varmistaminen passin myöntämiseen ja rajanylitykseen liittyvissä tilanteissa, asiakirjan valmistaminen ja poliisin suorittama yleinen henkilöllisyyden selvittäminen.
- Lähden siitä, että sormenjälkitietojen tekninen tallentaminen tietokantaan pitää toteuttaa luotettavasti ja uskottavasti siten, että niiden tosiasiallinen käyttö on mahdollista vain lainsäätäjän tarkkaan määrittelemiin käyttötarkoituksiin. Luonnollisesti sormenjälkitietojen käyttöä on myös tarkkaan valvottava, Holmlund painotti.
Sisäasiainministeriö on esittänyt oikeusministeriölle, että rekisteröitävien passin sormenjälkitietojen rikoskäyttö törkeiden rikosten tutkinnassa arvioitaisiin osana pakkokeino-, esitutkinta- ja poliisilain kokonaisuudistusta. Tavoitteena on, että hallituksen esitys passilain muuttamisesta saataisiin eduskunnan käsiteltäväksi vielä joulukuussa 2008.
EU:n passiasetus edellyttää, että jäsenvaltiot toteuttavat määräajassa kasvokuvan ja sormenjälkien eli ns. biometristen tunnisteiden käyttöönoton myöntämissään matkustusasiakirjoissa. Kasvokuva talletetaan jo siruun. Sormenjäljet on lisättävä siruun 28.6.2009 mennessä.
Biometristen tunnisteiden tavoitteena on parantaa passin ja matkustusasiakirjan turvallisuutta sekä luoda luotettavampi yhteys matkustusasiakirjan ja sen haltijan välille. EU:n passiasetus jättää jäsenvaltioille kansallisesti päätettäväksi rekisteröidäänkö passin hakijan sormenjälkitiedot kansalliseen tietokantaan.
Ministeri Holmlundin puhe löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/puheet
Lisätietoja: erityisavustaja Sami Paatero, (09) 1604 4633, ylitarkastaja Heli Rajaniemi, (09) 1604 2402 (passilaki)