Ministeri Holmlund: Ulkomaalaisten tekemiin rikoksiin puututtava mahdollisimman varhain

- Pidän tarpeellisena selvittää tarvitaanko myös jokin järjestelmä, jolla maassa oleskelevan ulkomaalaisen rikolliseen käyttäytymiseen voitaisiin puuttua välittömästi. Myös mahdollisten tukitoimien tarve on arvioitava, toteaa Holmlund.

Poliisilaitoksetovat velvollisia ryhtymään toimenpiteisiin eli käytännössä tekemään Maahanmuuttovirastolle esityksen alueellaan asuvan ulkomaalaisen karkottamiseksi maasta, kun henkilö ei enää täytä maassa oleskelun edellytyksiä.

Päätös siitä täyttyvätkö maasta karkottamisen edellytykset tehdään Maahanmuuttovirastossa ja viime kädessä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vuonna 2008 Maahanmuuttovirastolle tehtiin 169 karkotusesitystä, joista Maahanmuuttovirasto hyväksyi 73. Osasta karkotuspäätöksistä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Maasta poistettavaksi päätyi viime vuonna vain 18 karkotuspäätöksen saanutta. Täytäntöön pantujen karkotusten pientä määrää selittää valitusprosessin keskeneräisyyden lisäksi osittain myös se, ettei kaikkia henkilöitä ole tavoitettu.

Poliisilaitoksille valmistellaan uudet karkottamisohjeet

- Maasta karkottamisen perusteet on lueteltu ulkomaalaislaissa. Poliisi tekee karkotusesitykset Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaislain perusteella. Vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut Poliisihallitus on pyytänyt poliisilaitoksilta selvitystä, miten karkotusesitysten tekeminen on järjestetty. Käytännöt on syytä tarvittaessa yhdenmukaistaa pikaisesti, toteaa Holmlund.

Holmlund pitää tärkeänä, että Poliisihallitus ja Maahanmuuttovirasto valmistelevat yhdessä poliisilaitoksille selkeät ohjeet siitä, miten ulkomaalaislain nojalla maasta karkottamisen edellytykset täyttävistä, toistuviin tai vakaviin rikoksiin syyllistyneistä ulkomaalaisista tehdään karkottamisesitykset Maahanmuuttovirastolle. Myös automaattinen tiedon välittyminen rekisteristä toiseen on tarpeen selvittää.

-Pidän perusteltuna, että poliisi tai maahanmuuttoviranomaiset arvioivat täyttyvätkö oleskeluluvan jatkamisen edellytykset, jos ulkomaalaisen henkilön kansalaisuushakemus hylätään vakavan tai toistuvasti tehtyjen rikosten perusteella. Vakavaan tai toistuviin rikoksiin syyllistymisen tulisi vaikuttaa nykyistä painavammin ulkomaalaislain edellyttämään kokonaisharkintaan, sanoo Holmlund.

Mitä pidempään henkilö on oleskellut Suomessa, sitä epätodennäköisempää on, että hänet karkotetaan, vaikka lain edellytykset täyttyisivätkin. Pitkä maassa oleskelu ja perhesiteet voivat mitätöidä tehtyjen ratkaisujen vaikutukset. - Rikoksen tekeminen on kuitenkin aina valintakysymys. Tällöin henkilön voidaan katsoa asettaneen rikoksen tekemisen oleskelulupaa ja perhettään tärkeämmäksi, arvioi Holmlund.

Ulkomaalaisasioiden käsittelyyn poliisissa lisäresursseja

Holmlund korostaa viranomaisyhteistyön tehostamista ulkomaalaisasioissa.

- Poliisi on tehostanut selkeästi turvapaikkatutkintaa, maasta poistamistoimintaa ja ulkomaalaisasioiden käsittelyä mm. lisäämällä henkilöresursseja ja organisoimalla toimintaa uudelleen. Turvapaikanhakijoiden maasta poistamiseen liittyvä toiminta keskitettiin viime vuonna entistä vahvemmin Helsingin poliisilaitokselle, Holmlund toteaa.

Poliisi pani vuonna 2008 täytäntöön noin 1100 maasta poistamispäätöstä. Vuonna 2009 pantiin täytäntöön yli 1900 päätöstä. Loppuvuodesta tehtyjen resurssilisäysten vaikutukset eivät vielä näy tilastoissa. Luvussa ovat mukana sekä kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat että muut maasta poistettavaksi määrätyt henkilöt.

Yhdysmiestoimintaa Suomen edustustoissa tehostettava

Poliisin vastuulle kuuluvat maasta poistamiset ovat varsin kalliita ja työläitä toteuttaa. Useissa tapauksissa poistettavaksi määrätty henkilö pakoilee ja vastustaa päätöksen toimeenpanoa. Yhden henkilön poistamiseen tarvitaan turvallisuussyistä yleensä kaksi poliisia saattajaksi.

- Järkevintä olisikin, että rikostaustaisilta henkilöiltä kyettäisiin epäämään maahantulo ennakkoon, toteaa Holmlund.

- Pidän tärkeänä, että tehostamme sitä ennalta estävää työtä, jota poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhdysmiehet sekä Maahanmuuttoviraston asiantuntijat tekevät Suomen ulkomaanedustustoissa. Yhdysmiestoiminnan avulla pystytään maahantulolupia harkittaessa ottamaan kattavasti huomioon turvallisuuteen liittyvät seikat, kuten hakijan mahdollinen rikostausta tai esimerkiksi epäilyttävät yhteydet terroristi- tai rikollisjärjestöihin, Holmlund toteaa.

Poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on yhdysmiehiä esimerkiksi Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa sijaitsevissa Suomen edustustoissa. Addis Abeban edustustossa on lisäksi usean viranomaisen (UM, poliisi, Rajavartiolaitos, Maahanmuuttovirasto) yhdessä lähettämä maahanmuuttoyhdyshenkilö. Lisäksi Pohjoismaat ovat sopineet keskenään poliisin yhdysmiesverkoston yhteiskäytöstä.

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Pelttari,071 878 8202, erityisavustaja Kristiina Kokko,071878 8206