Ministeri Manninen: Ensimmäisen työntekijän palkkaavaa yrittäjää tuettava

- Pidän erityisen arvokkaana, että nyt ehdotetaan toteuttavaksi pitkään mm. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ja yrittäjien esillä pitämä ajatus tuesta ensimmäisen työntekijän palkkaavalle yrittäjälle. Kynnys juuri ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on kaikkein suurin taloudellisesti ja henkisesti. Uskon, että tällainen tuki on omiaan edistämään työllistymistä, sanoi Manninen

- Sosiaaliturvamaksujen alentamiskokeilun laajentaminen Pielisen-Karjalaan on varsin perusteltua. Haluan yksittäisistä ehdotuksista nostaa esille myös Itä-Lapin matkailun kehittämisen sekä Tornion ja Muonion jokivarsien kalastusmatkailuyrittäjyyden edistämisen. Itä-Lapin matkailua edesauttaisi, mikäli VR harkitsisi uudelleen Kemijärven henkilöliikennettä, totesi Manninen.

Osa selvitysmiehen ehdotuksista liittyy kansalaisten palvelujen turvaamiseen. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakennehanke pyrkii vastaamaan juuri näihin haasteisiin. - On selvää, että kokoamalla esim. terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu yhteen esim. maakunnittain saadaan nykyistä merkittävästi vahvemmat alueet organisoimaan palveluja ja varmistamaan palvelujen saatavuutta, sanoi Manninen.

- Aluepolitiikan perustavoite on edistää maamme tasapainoista kehitystä. Siitä hyötyy koko Suomi ja sen pärjääminen. Liian suuret kehityserot Suomen sisällä ovat ongelmallisia tasavertaisten elämisen edellytysten ja kansantalouden kannalta. Koko maan kilpailukyvystä huolehtiminen ja tasapainoinen kehitys ovatkin saman kolikon eri puolia, painotti Manninen.

- Kehityksen kannalta haasteellisimmat alueet ovat jo vuosia olleet Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kyse ei ole yksin ajassa muuttuvista tekijöistä, vaan myös pysyvistä elinolosuhteista. Euroopan Unioninkin piirissä on tunnustettu Suomen harvan astutuksen ja syrjäisten alueiden ongelmien pysyvyys. Valtiosihteeri Sailas on omassa työssään keskittynyt juuri näihin maakuntiin valiten vielä sieltä kaikkein haasteellisimmat alueet, totesi Manninen.

Lapissa ja Itä-Suomessa väestökehitys on ollut jo vuosia vähenevää. - Myös tulevina vuosina sekä työikäinen väestö että nuoret vähenevät voimakkaimmin juuri noissa maakunnissa. On selvää, että erityistoimenpiteitä tarvitaan, painotti Manninen.

Osaavan työvoiman varmistaminen väestöään menettävillä alueilla on yksi tapa edistää hallituksen aluepoliittisia tavoitteita. - Selvitysmies Sailas on omassa esityksessään keskittynyt yrityksiin kohdistuviin toimenpiteisiin. Toki muitakin tapoja on, kuten henkilöihin suoraan kohdistuvat tuet, joita mm. Norjassa käytetään. Pidän kuitenkin tärkeimpänä, että voimme edetä käytännön toimenpiteisiin mahdollisimman laajan yhteisymmärryksen vallitessa, korosti Manninen.

Yhteenveto selvityksen ehdotuksista

Selvityksen toimenpide-ehdotukset kohdistuvat neljään seutukuntaan: Kehys-Kainuu, Tornionlaakso, Itä-Lappi sekä Pielisen-Karjala. Näissä seutukunnissa asukasmäärä oli 90347 vuoden 2004 lopussa ja ne menettävät Tilastokeskuksen tekemän selvityksen mukaan suhteessa eniten väestöään vuoteen 2020 mennessä. Seutukuntiin lukeutuvat seuraavat kunnat: Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Suomussalmi, Pello, Ylitornio, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski, Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo.

Selvitysmies ehdottaa, että em. alueilla yksinyrittäjiä tuettaisiin myöntämällä avustusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tuki vastaisi ensimmäisten 12 kuukauden aikana pakollisia työnantajamaksuja. Seuraavan 12 kuukauden jaksolla tuki puolittuisi. Järjestelmä olisi voimassa vuosina 2007-2011.

Kokonaiskustannukset olisivat vuosittain noin miljoona euroa.

Sosiaaliturvamaksun alentamiskokeilun laajentamista esitetään koskemaan myös Pielisen Karjalan seutukuntaa vuoden 2007 alusta lukien.

Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa selvitysmies ehdottaa yritysten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, jotta koulutuksella olisi entistä työllistävämpi vaikutus. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ensisijaisina tavoitteina tulisi olla osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja koulutuksen vaikuttavuuden lisääminen, jolloin koulutuksella pyrittäisiin ensisijaisesti työllistämään. Koulutuksen keskihinta kokeiluun kuuluvissa seutukunnissa voisi olla normaalia korkeammalla tasolla, koska koulutettavat ryhmät ovat pienempiä harvaanasutuilla seuduilla. Lisäksi toisen asteen koulutuksen laadun turvaamiseksi jo käytössä olevien hyvien käytäntöjen sekä uusien toimintatapojen soveltamista tulisi ennakkoluulottomasti lisätä.

Selvitysmies ehdottaa, että venäjänkielen opiskeluun panostettaisiin enemmän, jotta erityisesti Venäjän lähellä olevat alueet voisivat paremmin hyödyntää sijaintinsa tuoman edun. Lisäksi selvitysmiehen mukaan työperäistä maahanmuuttoa tulisi edistää, jotta väestön ikääntymisen kaventamaa osaamispohjaa voitaisiin vahvistaa. Näin ollen uusien EU-maiden työntekijöiden vapaata liikkuvuutta rajoittavan ns. siirtymäaikalain voimassaoloaikaa ei pidä jatkaa 1.5.2006 jälkeen.

Palvelu- ja kuntarakenneuudistuksessa tulisi tähdätä peruspalvelujen turvaamiseen myös vaikeimmilla muuttotappioalueilla. Tämä edellyttää ennakkoluulottomia ratkaisuja sekä kuntajaotuksessa että palvelujen järjestämistavoissa.

Selvitysmiehen mukaan toimenpidealueen seutukunnilla on omat selkeät vahvuutensa. Valtiovallan ratkaisujen tulisi selkeästi tukea näiden vahvuuksien hyödyntämistä. EU:n rakennerahastojen käyttöä tulisi tehostaa ohjelmakaudella 2007-2013.

Selvitysmiehen ehdotusten kustannusten arvioidaan vuositasolla olevan runsas 4 miljoonaa euroa.

Manninen kutsui valtiosihteeri Raimo Sailaksen selvitysmieheksi toukokuussa 2005. Sailaksen tehtävänä oli selvittää ja tehdä ehdotuksia osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi väestöään voimakkaasti menettävillä alueilla.

> Raportti (pdf)

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Mykkänen (09) 160 44510