Ministeri Rajamäki muovialan oppimisympäristön avajaisissa
Hyvät kuulijat,
Suomessa viime vuodet toteutunut hyvä talouskasvu on näkynyt alueellisesti laajalla rintamalla. Se on heijastunut myös Itä-Suomen osaamisalojen monelta osin myönteiseen kehitykseen. Useimpien maakuntien keskusalueet ovat edelleen kohtuullisen hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet.
Itä-Suomen kaupunkiseutujen kilpailukyky kuuluu kaupunkiseutujen joukossa parhaimmillaan keskikastiin. Ainoastaan suuret kaupunkiseudut Kuopio, Joensuu ja Lappeenranta kuuluvat kilpailukyvyssään osittain kaupunkiseutujen keskikastin yläpuolelle.
Itä-Suomen kaupunkiseutujen saaminen kilpailukykymittauksien kärkeen edellyttää nykyistä vahvempia yhteisiä ponnisteluja koko Itä-Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Kaupunkiseutujen välillä epäterveenkin keskinäisen kilpailun tilalle on saatava kokonaisedun huomioivaa yhteistyötä. Osaamisen perustuva kehittäminen edellyttää ponnistusten kohdistamista entistä valikoivammin ja täsmällisemmin niihin seudullisiin vahvuuksiin, joiden varassa voidaan ja rohjetaan erikoistua kapeillakin osaamisalueilla. Kaupunkiseutujen elinkeinostrategioilta tämä vaatii osaamista ja ennakkoluulottomuutta, uutta, jopa maailman valloittajan asennetta - jalat kuitenkin maassa pitäen. Tämä tarkoittaa myös rohkeutta valintoihin: mitkä ovat aidosti niitä hankkeita jotka näkyvät ja tuntuvat Itä-Suomen lisäksi myös kansallisesti ja kansainvälisesti? Kaupunkiseutujen kärkihankkeiden on tultava selvästi ja latistamatta näkyviin myös maakunnallisissa ja Itä-Suomen ohjelmissa. Mikäli Itä-Suomessa ei erotu osaamisen huippuja tai ne latistuvat keskinäiseen kampittamiseen, ei täältä pian erotu mitään eikä niitä saada valtakunnan tasolle.
Mielestäni Itä-Suomessa on toteutettu hyvin valtioneuvostotasolla linjattuja kansallisia kärkiohjelmia eli osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmaa. Ohjelmat ovat koonneet yhteen maakuntien kaupunkiseutujen elinkeino- ja kehitysyhtiöitä, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, ja myös - mikä on tärkeää - yrityksiä. Vaikutukset näkyvät parhaimmillaan aluekeskusten positiivisena työllisyyskehityksenä ja osaamisen parantumisena.
Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, joka keskittyy maamme kansainvälisesti kilpailukykyisimpien osaamisalojen kehittämiseen. Ohjelmalla on onnistuneesti tuettu alueellista erikoistumista ja työnjakoa. Toiminnan lähtökohtana on tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, elinkeinoelämän, teknologiakeskusten ja eri rahoittajatahojen välinen yhteistyö. Ohjelman 12 toimintavuoden aikana alueille on luotu pysyvät toimintamallit eri toimijoiden yhteistyön tehostamiseksi.
Osaamiskeskusohjelman kolmas toimintakausi käynnistyi vuoden 2007 alussa. Uuden ohjelmakauden keskeisenä tavoitteena on luoda uusia, huippuosaamiseen perustuvia innovaatioita, yrityksiä ja työpaikkoja. Alueiden välistä erikoistumista syvennetään edelleen kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen luomiseksi. Uutena kehittämisalustana ohjelmassa on osaamisklusteri, joka mahdollistaa hajallaan olevien resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Klusterimalli kannustaa eri alueilla sijaitsevia osaamiskeskuksia yhdistämään voimavarojaan ja tehostamaan kansallista ja myös kansainvälistä yhteistyötä.
Hyvinvointivaltion rakentamisessa luotutasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on osoittautunut Suomen suurimmaksi valtiksi. Se on näkynyt myös Itä-Suomen yliopistojen merkityksessä. Alkuviikosta esille tulleet kaavailut Joensuun ja Kuopion liittoyliopistosta vaikuttavat myönteisiltä ja esitys kannattaa pikaisesti selvittää.
On hyvä muistaa, että kuitenkin myös muilla kuin suurilla yliopisto-kaupungeilla on vahvuuksia ja erikoistumismahdollisuuksia, joita on hyödynnettävä. Kaupunkiseutujen ja maaseutukeskusten on pystyttävä tekemään rajat ylittävää todellista yhteistyötä osaamisverkostojen vahvistamisessa, yhteistyön rakentamisessa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ja hakea ratkaisuja, jotka tukevat oman seudun elinkeinopohjan vahvistamista, työllisyyttä ja tulotason turvaamista. Erityisosaamista, mitä on luonnostaan alueiden vahvuutena teollisuutensa perinteen ja kehityksen pohjalta, ei tarvitse siirtää yliopistoon, vaan tätä osaamista on tuettava tulemalla kentälle siellä olevan kehitystyön ja yritysten tueksi. Esimerkkinä voi mainita Varkauden energia- ja painetekniikan osaamisen.
Hyvät kuulijat,
Suomi siis tarvitsee menestyäkseen huippuosaamista. Tämä ei tarkoita pelkästään korkeakouluissa tuotettua tutkimukseen perustuvaa osaamista, vaan myös ammattiopistoissa annettavaa käytännön vankkaa ammattiosaamista. Ammattikoulutuskin vahvistaa kilpailukykyä. Alalla kuin alalla tarvitaan päteviä ammattiosaajia. Tuottavuuden ja osaamisen laaja-alainen kohottaminen asettaa uudistuspaineita koulutusjärjestelmälle sekä työelämän kehittämiselle. Ammatillisen koulutuksen tulee antaa vankka ammattiosaaminen työelämään siirtyville ja työelämässä oleville kouluttamattomille sekä ammatinvaihtajille. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät vastaamista kasvaviin alakohtaisiin ammattiosaamistarpeisiin. Ammatillisessa koulutuksessa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävään kuuluu yritysten ja työpaikkojen osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä työpaikkalähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen. Työelämän sitoutuminen yhteistyöhön,kansainvälistyminen sekä yrittäjyys ovat myös ammattikoulutusjärjestelmään kohdistuvia haasteita. Työvoima ikääntyy, joten nuorten työelämään siirtyvien ammattipätevyys tulee turvata sekä uudistaa ja päivittää työvoiman osaamista. Ammattikoulutuksen osalta tämä tarkoittaa työelämän ja yksilöiden tarpeista vastaavan ammattiosaamisen tuottamista elinikäisen oppimisen periaatteella. Ammatillisen koulutuksen maine on parantunut kohisten viime vuosina. Myös tiedotusvälineissä ja työelämän edustajien kannanotoissa myönteisessä hengessä esillä ollut työelämän tarve ammattiosaajista on lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaa. Vetovoimaisuutta ovat lisänneet myös erilaiset toimenpiteet ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamiseksi. Vuosittain pidetyt valtakunnalliset Taitajakilpailut ovat saaneet yhä enemmän huomiota myös tiedotusvälineissä. Myös tästä vetovoiman kehittymisestä johtuen ammatillisen koulutuksen opiskelijakunta on moninaistunut ja tekee sitä edelleen. Opiskelijoiden kirjo on laaja; ja tämä on nähtävä myönteisenä voimavarana. Koulutuksen tehtävänä on myös ehkäistä syrjäytymistä. Tulevaisuudessa meillä on edessä näkymä, jossa entistä pienemmällä työvoimalla on saatava aikaan enemmän kuin nyt saamme. Meidän on saatava koulutettua yhä suurempi osa nuorisoikäluokista, sekä tarjottava vanhemmalle ikäpolvelle entistä paremmat mahdollisuudet päivittää osaamistaan ja vaihtaa tarvittaessa ammattia.Koulutustason nostaminen ei ole helppoa. Tilastoista käy hyvin ilmi, että se vaatii aivan uudenlaisia toimia. Keskeinen ongelma on se, että verrattain nuorissa ikäryhmissä koulutustason nousu näyttää viime vuosina hidastuneen, miehillä jopa pysähtyneen. Esimerkiksi 30-34 -vuotiaiden ikäryhmässä noin neljännekseltä puuttuu peruskoulun tai lukion jälkeinen ammatillinen tai korkea-asteen koulutus. Tason nostaminen onnistuu keskeyttämisiä vähentämällä ja koulutuksen läpäisyä tehostamalla, koulutuksen laadunvarmistuksella ja -hallinnalla sekä tuottavuuden kasvattamisella. Vähemmillä voimavaroilla on siis saatava enemmän aikaan.
Kansallisena tavoitteena meillä on laadukkaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kyse juuri tästä. Eri osapuolet ovat yhdessä etsineet ratkaisuja siihen miten julkinen raha saadaan tulevaisuudessa riittämään. Koulutuksen näkökulmasta puitelaki on tärkeä perusta jatkotyölle.
Ammatillisen koulutuksen on reagoitava nopeasti yrityselämän aikuiskoulutustarpeisiin. Samalla perusopetusta kehitetään vastaamaan muuttuvia ammattitasovaatimuksia. Savon ammatti- ja aikuisopisto vastaa näihin haasteisiin ja reagoi sekä alueensa koulutustarpeisiin että valtakunnallisen erikoiskoulutuksen kysyntään.
Oppilaitoksella pitää olla innovatiivisuutta ja vetovoimaa ja mahdollisimman nopeaa reagointikykyä vastata sekä yritysten tarpeisiin että niihin työelämän haasteisiin, joita opiskelijat valmistuttuaan kohtaavat, kuten koulutuskuntayhtymän johtaja Markku Rissanen on todennutkin.
Savon ammatti- ja aikuisopisto on toiminta-alueellaan myös vaikuttaja, se ennakoi alueen kehittymistä ja tukee sitä ajan tasalla olevalla koulutustarjonnalla. Kilpailu kiristyy, jolloin opetuksen laatu ja kustannustehokkuus joutuvat entistä tarkemmin puntariin.
Tähän pohjautuen on tärkeää, että muovialan oppimistehdas on tulossa Kuopioon. Tavoitteena on jalostaa muovialan opetussuunnitelmaa monimuotokoulutuksen suuntaan, siten että koulutus voi muoviosaamisen lisäksi sisältää esimerkiksi sähkö-, metalli-, puu-, ja pintakäsittely-, vaatetus- ja verhoilu ja automaatioalan opetussisältöjä, ajatellen vaikkapa veneenrakennusta.
Tavoitteena on myös ammatillisesti osaavan henkilöiden saannin turvaaminen alojen yrityksille ja osaamistason nostaminen niin, että suuryritysten alihankinta toimitukset voidaan maakunnassa säilyttää ja niiden määrää lisätä.
Edelleen on tavoitteena nostaa Savon ammatti- ja aikuisopiston muovi- ja metallialan opetushenkilöstön osaamistasoa ja muovialan yritysten henkilöstön osaamistasoa sekä jo alkaneiden koulutusten lisäksi saada Kuopioon valmiudet järjestää muovialan näyttötutkintoja.
Oppimistehtaassa tullaan järjestämään sekä aikuis- että nuorisoasteen koulutusta ja räätälöimään myös yritysten tarpeita vastaavia täsmäkoulutuksia.
Yhtenä tavoitteena on myös aloittaa työvälinealan koulutus Savon ammatti- ja aikuisopiston Siilinjärven yksikössä.
Muovialan oppimisympäristö antaa mahdollisuuden laadukkaan perusopetuksen järjestämiseen sekä tilat yritysten tuotekehitystoiminnan toteuttamiseen. Tiloissa voidaan kehittää uusia tuotantolinjoja ja kokeillaan uusia teknologioita sekä tuotteita, eli rakennamme tuotekehityksen protopajan.
Oppimistehtaassa on tarkoitus toteuttaa yrityksille alihankintatoimintaa, siltä osin kun se soveltuu opetustoimintaan.
Näillä kaikilla toimenpiteillä on toteutuessaan suuri merkitys alueemme työllisyyden varmistamisessa ja hyvinvoinnin takaamisessa.
Toivotan sisäasiainministeriön ja omasta puolestani menestystä työllenne turvallisten veneiden rakentamisessa ja ammatillisen koulutuksen Suomen tulevaisuuden hyväksi!