Ministeri Rajamäki Suomen Palomiesliiton syyskokouksessa

Tiedän, että olette jo toista päivää keskustelleet pelastusalan ajankohtaisista asioista. Pyrin myös omalta osaltani käymään läpi juuri tässä hetkessä olevia pelastusalan asioita.

Hallitusohjelmaan sisältyvä sisäisen turvallisuuden ohjelma on juuri valmistunut ja valtioneuvosto on hyväksynyt sitä koskevan periaatepäätöksen. Ohjelmassa on otettu viranomaisten erityisen huomion kohteeksi ihmisten arkiturvallisuus. Tässä tarkoituksessa ohjelmaan kuuluu varsin olennaisena osana eri viranomaisten poikkihallinnollinen yhteistyö onnettomuuksien ehkäisyssä. Esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä, asumisturvallisuuden parantamisessa tai liikenneturvallisuudessa ei edetä vain yhden viranomaisen toimin.

Uskon, että ohjelmassa peräänkuulutettu kuntien ja seutujen turvallisuussuunnitelmien laadinta lähtee nyt hyvin käyntiin ja se laajennetaan jatkossa kattamaan arkielämän uhkia konkreettisesti. Pelastustoimella on valmiussuunnittelussa pitkät ja tuloksekkaat perinteet, toivon siksi, että teidän kokemuksenne ja osaamisenne on myös kuntien käytettävissä turvallisuussuunnitelmia tehtäessä.

Tässä yhteydessä on syytä todeta, että sisäisen turvallisuuden näkökulma kytkettiin toimestani alusta alkaen kiinteäksi osaksi myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelua. Selonteko saatettiin toissa viikolla eduskunnan käsittelyyn. Pidin tärkeänä, että jo valmisteluvaiheessa sovitettiin yhteen selonteon näkökulmana oleva kansallinen ja ulkoinen turvallisuus ja toisaalta sisäisen turvallisuuden näkökulma eli kansalaisen turvallisuus ja arjen turvallisuuden lisääminen.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan väestönsuojien käyttöönottovalmiutta tarkistetaan uhkakuvien edellyttämällä tavalla. Evakuointisuunnitelmat uusitaan. Pelastustoiminnan ja väestönsuojelun johtamisjärjestelmää kehitetään yhteensopivaksi muiden viranomaisten kanssa. Poikkeusoloihin varautumisessa alueen pelastustoimen ja kuntien työnjako tarkistetaan. Valmiutta osallistua siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen tehtäviin tehostetaan ottaen huomioon erityisesti Euroopan unionin päätökset ja Suomen antamat sitoumukset.

Sisäasiainministeriö on päättänyt keskittää siviilikriisinhallintakoulutuksen Pelastusopistoon Kuopioon. Koulutuksen kehittämisen yhteydessä huolehditaan siitä, että annettava koulutus täyttää EU-koulutuksen vaatimukset. Samalla selvitetään mahdollisuudet kehittää Pelastusopistoa sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan yhteistoimintaa koskevan koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena.

Parhaillaan neuvottelemme myös hallituksen syksyn lisätalousarvioehdotuksesta, jonka yhteydessä esitämme mm. yleisurheilun MM2005 -kisoihin liittyvien erityisesti pelastustoimelle aiheutuvien kustannusten kattamista lisämäärärahalla.

Hyvät kuulijat,

Pelastuslain mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata onnettomuusuhkia. Pelastuslaitosten kykyyn tuottaa onnettomuusuhkien edellyttämiä palveluita vaikuttaa hyvin keskeisesti se, minkälaista ja miten toimintakuntoista henkilöstöä pelastustoimella on palveluksessaan.

Kuten tiedätte, pelastustehtävät asettavat erityisiä vaatimuksia palomiesten fyysiselle ja psyykkiselle työ- ja toimintakyvylle. Erityisesti savu- ja kemikaalisukellustehtävät, raivaustehtävät ja korkean paikan työskentely aiheuttaa poikkeuksellisen raskaan kuormituksen palomiehen työssä. Tehtävien turvallinen suorittaminen edellyttää riittävää toimintakykyä.

Palomiehen ikääntyminen vaikuttaa oleellisesti hänen kykyynsä suoriutua tehtävistään. Palomieskunnan ikärakenteen muuttuessa palokuntien mahdollisuudet huolehtia lakisääteisistä tehtävistään heikkenevät, jollei ongelmaan ajoissa puututa. Olen kiinnittänyt tähän huomiota useissa eri yhteyksissä - erityisesti keväällä kunnallisen eläkelain kokonaistarkastelun yhteydessä.

Sisäasiainministeriön pelastusosasto on toimeksiannostani toteuttanut kesän aikana pelastuslaitoksiin suunnatun kyselyn pelastuslaitosten toimintakyvystä ja pelastushenkilöstön työssä selviytymisestä. Kyselyssä pelastustoimen alueet vastasivat pelastuslaitosten henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä henkilöstön toimintakykyä koskeviin kysymyksiin.

Kyselyllä pyritään myös selvittämään pelastuslaitosten käytäntöjä terveystarkastusten, kuntotestausten ja ammatillisen kuntoutuksen osalta. Pelastuslaitosten näkemyksistä toiminnan kehittämisen suhteen halutaan myös tietoja.

Kyselyn tuloksia puretaan parhaillaan ministeriössä yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa. Tulosten tarkemman analyysin jälkeen on johtopäätösten vuoro. Jatkotoimenpiteitä arvioitaessa pidän tärkeänä tiivistä yhteistyötä henkilöstöryhmien kanssa. Haluan tutustua kyselyn tuloksiin pelastustoimen toimintaedellytysten turvaamisen näkökulmasta ja erityisesti siitä näkökulmasta, mitä ratkaisuja eläkeiän suhteen tulisi tehdä.

Hyvät kuulijat,

Muutama toteamus pelastustoimen uudelleen järjestämisen vaikutuksista. Järjestelyn tarkoituksena oli alusta alkaen toiminnan tehostaminen siten, että päällekkäisiä tehtäviä karsitaan ja vapautuvia voimavaroja käytetään uusiin tehtäviin. Suurissa organisaatioyksiköissä mahdollisuus erikoistua johonkin tehtävään parantaakin henkilöstön asiantuntemusta.

Pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain mukaan pelastustoimen alueet saivat itse päättää hallintomallistaan. Päätösten mukaan 19 alueella päädyttiin ns.isäntäkuntamalliin, jossa yksi kunta vastaa alueen pelastustoimesta myös muiden kuntien puolesta sopimuksen mukaan. Kaksi aluetta valitsi kuntayhtymämallin ja Helsingissä jatkettiin virastoperusteisesti. Alueen päättävä elin, lautakunta tai johtokunta, on kokoontunut keskimäärin joka tai joka toinen kuukausi. Luottamuselimen toiminta on - saamani tiedon mukaan - vaihdellut toisaalta oman roolinsa omaksuneesta, aktiivisesta ja asiantuntevasta elimestä toisaalta vain omaa kuntaa edustavaan työskentelyyn.

Käytännössä tilanne alueilla on hallinnollisesti ja juridisesti sinänsä hallinnassa, mutta toiminnan vakiintuminen näyttää vievän vielä aikaa. Kysymys onkin hankkeesta, jonka tulokset näkyvät parin vuoden kuluessa.

Alueellinen pelastuslaitos hakee siis osin vielä muotoja. Uudistus on kuitenkin jo tässä vaiheessa näyttänyt, että muuttamalla työkäytäntöjä ja tiivistämällä yhteistyötä saadaan enemmän aikaan kuin ennen erikseen työskentelemällä. Erittäin tärkeäksi on koettu sisäinen viestintä, jonka monipuolinen kehittäminen on avainasemassa luotaessa pelastuslaitoksen toimivuutta.

Vajaan vuoden toiminnan jälkeen kritiikkiä on tullut etenkin kustannusten noususta. Kun kustannukset jaettiin maksuosuuksina alueellisen organisaation kunnille, joillakin maksut nousivat, toisille laskivat. Osa noususta on selkeästi siirtymävaiheen kertaluonteisia kustannuksia. Palkkojen harmonisointi aiheuttaa myös jonkin verran lisäkustannuksia.

Jo aiemmin totesin, että yhteisen lautakunnan tai johtokunnan jäsenten rooli on vielä selkiintymätön eli toimitaanko kotikunnan edunvalvojana vai yhteisen pelastustoimen parhaaksi. Tällöin vain oman kunnan kulujen seuraaminen voi vaikeuttaa kokonaisuuden ja tavoitteen hahmottamista. Tässäkin yhteydessä on syytä muistaa, ettei aluepelastuslaitosten perustamisella haettukaan ensisijaisesti säästöjä, vaan tarkoitus on luoda parempi ja tehokkaampi pelastusjärjestelmä yhdessä VIRVE- radio- ja hätäkeskusjärjestelmien kanssa!

Henkilöstöjärjestelyjen osalta alueet eroavattoisistaan huomattavasti. Osalla alueista järjestelyt on tehty ja virkanimikkeet muutettu uutta organisaatiota vastaaviksi. Osalla virkanimikkeet uusitaan vähitellen. Palkkojen harmonisointi oli tärkeä - vaikkakin vaikea - päätös henkilöstön yhteenkuuluvuuden ja motivaation kannalta. Kaikilla alueilla palkat on harmonisoitu viimeistään vuoden 2006 aikana.

Pelastuslaitoksen henkilöstön kehittämiseksi on käynnistetty useita hankkeita, kuten osaamiskartoitus ja sen pohjalta laaditut henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat. Päällystölle ja alipäällystölle on räätälöity täydennyskoulutuspaketteja johtamisesta, miehistölle on laadittu oppisopimuskoulutusta. Puolustusvoimain kehittämän syväjohtamisen periaatteita on suunniteltu sovellettavaksi myös pelastustoimessa.

Pelastustoiminnan tehostamiseksi päivystysjärjestelmää on keskitetty ja yhtenäistetty turvaamaan ammattitaitoisen pelastusviranomaisen saamiseksi tarpeen mukaan onnettomuuspaikalle alle 30 minuutissa. Hälytysohjeet on tarkistettu ja yli kuntarajojen tapahtuva yhteistyö on helpottunut, mutta olen havainnut, että siinäkin on vielä paljon parantamisen varaa. Kaavamainen rajojen tuijottaminen voi pahimmillaan estää nopea avunsaannin ja reagoinnin.

Hyvät kuulijat,

Vapaaehtoistoiminnalla on keskeinen merkitys palokunnissa, etsintä- ja pelastuspalvelussa sekä meripelastuksessa. Pelastustoimen alalla vapaaehtoisorganisaatiot, erityisesti vapaaehtoiset palokunnat, vastaavat merkittävästä osasta päivittäin vaadittavaa toimintavalmiutta. Ne ja alan valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt osallistuvat huomattavalla panoksella alan koulutukseen sekä kansalaisille ja poikkeusolojen organisaatioon kuuluville tarkoitettuun neuvontaan.

Uudehkona toimijana tälle alalle on tullut Maanpuolustuskoulutus ry. Sen toiminnan pääpaino on Puolustusvoimia tukevassa toiminnassa, mutta se on myös järjestänyt yleistä turvallisuuskoulutusta ja siviiliyhteiskunnan varautumista tukevaa koulutusta ja harjoituksia.

Pelastusalan järjestökentässä on herännyt pelko siitä, että pelastustoimen järjestöjen toimintakentälle ja eri toimijoiden vastuusuhteisiin tulee sekaannusta. Pelätään epätarkoituksenmukaista kilpailua ja epäoikeudenmukaisia rahoitusmalleja. Tosiasia on, että pelastustoimi ja niitä tukevat viranomaiset sekä vapaaehtoiset palokunnat suoriutuvat omin voimin lähes kaikista eteen tulevista pelastustehtävistä. Apua tarvitaan lähinnä suuria henkilömääriä edellyttävissä tilanteissa esimerkiksi kadonneiden etsinnöissä, öljyvahinkojen torjunnassa ja metsäpalossa.

Tärkeää on, että koulutuksessa ja muussa toiminnassa noudatetaan lainsäädännön mukaista vastuun- ja tehtäväjakoa. Turvallisuus- ja puolustusselonteossa korostetaankin, että sisäisen turvallisuuden viranomaisia tukeva vapaaehtoistoiminta tapahtuu aina asianomaisen viranomaisen ohjauksessa.

Hyvät ystävät,

Pelastustoimi on nyt tiennäyttäjän roolissa kuntien välisessä yhteistyössä. Pelastustoimen kehittymistä seurataan muilla hallinnonaloilla suurella mielenkiinnolla.

Tärkeintä on kuitenkin se työ, jota pelastustoimessa tehdään pelastustoimen palveluja tarvitsevan hyväksi. Mitä paremmin pystymme palveluja tarjoamaan sitä vahvemman aseman pelastustoimen järjestelmä ja te pelastustoimen asiantuntijat saatte ihmisten mielissä ja tässä yhteiskunnassa!

Turvallista syksyä!