Ministeri Räsänen: Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan panostaminen kannattaa
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan talouden piirissä liikkuu vuosittain arviolta 10 - 14 miljardia euroa ja siitä aiheutuu yhteiskunnalle taloudellisina menetyksinä 4-6 miljardin euron tappiot.
- Vuosittain poliisi tutkii noin 1700 talousrikosjuttua ja vuoden 2011 aikana selvitetyissä jutuissa rikollisen saama hyöty on ollut noin 140 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä poliisin tutkinnassa olevien talousrikosjuttujen rikollisen saama hyöty on noin 310 miljoonaa euroa. Yhteiskunnan kannalta kyseessä ei siten ole kysymys mistään pienestä asiasta, sisäasiainministeri Päivi Räsänen toteaa.
Poliisin talousrikostutkinnassa työskentelee tällä hetkellä lähes 500 henkilöä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmassa on osoitettu poliisille lisäresursseja, noin 60 henkilöä.
- Jokainen talousrikostorjuntaan sijoitettu henkilötyövuosi maksaa itsensä takaisin ja tulouttaa yhteiskunnalle toisen henkilötyövuoden hinnan. Tätä rahaa voitaisiin valtion talousarviossa suunnata esimerkiksi poliisien palkkaamisen kenttätehtäviin. Luvut osoittavat selvästi, että talousrikollisuuden torjuntaan panostaminen kannattaa myös taloudellisesti.
Suurin osa harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta on piilorikollisuutta, eli se ei tule koskaan viranomaisten tietoon.On arvioitu, että poliisin tietoon tulisi vain noin 10 prosenttia talousrikollisuudesta.
- Kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen tietoisuuden lisääminen harmaan talouden vaikutuksista arkipäivään on tärkeää. Harmaan talouden torjuntaohjelman yksi toimintaohjelmista onkin tiedotuskampanja eri kansalaisryhmille. Poliisi tulee toteuttamaan kampanjan yhteistyössä muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa, ministeri Räsänen kertoo.
- Toimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi ja siitä puhumiseksi tulee ehdottomasti lisätä, ministeri Räsänen korostaa.
Lisätietoja: erityisavustaja Niklas Andersson, 071878 8213