Ministeri Thors Osallisena Suomessa -hankkeen käynnistämistilaisuudessa

Kokeilun nimi " Osallisena Suomessa" kertoo hyvin siitä, mihin kokeilulla pyritään: kotoutumisen tulisi johtaa siihen, että maahanmuuttajat pääsevät täysiveroisiksi jäseniksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tätä ajatusta tukee myös kokeilun alkutaipaleen visio: "erilaisista lähtökohdista kohti aktiivista kansalaisuutta". Vaikka maahanmuuttajat tulevat hyvinkin erilaisista taustoista, on tavoite sama: tukea Suomeen tulijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen elämään. Tätä tavoitetta voimme tukea muun muassa tarjoamalla mahdollisimman laadukasta ja maahanmuuttajien tarpeisiin sopivaa kotoutumiskoulutusta.

Samalla haluan kiittää kaikkia, jotka hakivat tähän kokeiluunsekä onnitella teitä, jotka edustatte mukaan lähteneitä kuntia ja organisaatioita. Edessämme on tärkeä uraa uurtava työ ja toivon hartaasti, että pystymme tekemään yhteistyötä yli tavanomaisten sektorirajojen.

Koska suoraan sanottuna: me tiedämme, että on maahanmuuttajaryhmiä, joiden kotoutumisvastuuta on palloteltu edestakaisin viranomaisten kesken - meidän haasteenamme on löytää asiaan hyvä ratkaisu.

Suomalainen yhteiskunta on kokenut melkoisen muutoksen sitten kotoutumiskoulutuksen alkuaikojen. Viime vuosikymmeninä Suomeen tulijoiden määrä on moninkertaistanut ja muuton syyt monimuotoistuneet. Siinä missä 1990- luvulla ja sitä ennen maahanmuutto Suomeen perustui pääasiassa humanitaarisiin syihin, nykyisin Suomeen muutetaan lisääntyvässä määrin perhesiteen, työn tai opiskelun perusteella. Maahanmuuton kasvaessa yhteiskunnan toimintaympäristö muuttuu: monikulttuurisuus ja arvojen ja tapojen monimuotoisuus ovat yhä suuremmassa määrin osa suomalaista yhteiskuntaa. Kotoutuminen on jatkuva, kahdensuuntainen prosessi, joka ei tapahdu hetkessä. Kotoutumisen sujuminen edellyttää sitoutumista niin maahanmuuttajilta itseltään kuin vastaanottavalta yhteiskunnalta, joka tarjoaa tulijoille mahdollisuuden perehtyä maan kieleen, kulttuuriin ja tapoihin. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus onkin vuosien varrella laajentunut kielen opetuksesta yhteiskunnan eri aloja sekä työelämää ja opintomahdollisuuksia koskevaksi kokonaisuudeksi.

Mutta hyvä kotoutuminen edellyttää myös hyviä etnisiä suhteita. Me emme voi hyväksyä sitä, että ne, jotka haluavat kärjistää maahanmuuttajien ja muiden suhteita, saavat otteen tästä yhteiskunnasta.Ne jotka puhuvat maahanmuuttajista tavalla, joka ei tunnusta, että maahanmuuttajat haluavat tehdä töitä kuten kaikki muutkin.Tai ne jotka suoraan lietsovat vihaa väestöryhmien välillä. Olen surullinen kun saan kirjeitä maahanmuuttajilta, jotka toimivat yhteiskunnassamme, ovat tehneet arvokasta työtä ja halunneet tuntea olonsa kotoisaksi, mutta kokevat nyt, että päivä päivältä heitä katsotaan kaduilla yhä vihamielisemmin.

Näistä syistäETNO:n haastekampanja, joka nyt lähtee käyntiin: "Meistä on moneksi" on niin tärkeä; kuten kaikki se muu kansalaisten toiminta, joka toimii suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden puolesta: Jolly Dragoon, Kysy maahanmuutosta, Minun Suomeni on kansainvälinen, Kukkahattutädit jne.

Vår uppgift är att se till att de som inte vill att integreringen inte skall ha framgång - genom denna dubbla negation kan man också säga det. Men det är givet att allt tal som utgår från hat och misstänksamhet gör det svårare att nå en god integration. Men jag är övertrygad o matt den stora majoriteten vill att integrationen skall lyckas; och erkänner att vi lever I en globaliserad värld där människors mobilitet och flyttningar är en del av den realiteten.

Hyvät kuulijat, Muutama sananen eduskunnan juuri hyväksymästä kotoutumislain kokonaisuudistuksesta, johon kokeilulainsäädäntökin siis sisältyy. Lähtökohtana uudessa kotoutumislaissa on vastata maahanmuutossa tapahtuneisiin muutoksiin ja laajentaa nykyisen kotouttamislain soveltamisalaa. Maahanmuuton monipuolistuessa myös kotoutumistoimenpiteiden painotusta tulee muuttaa. Uusi laki kattaakin kaikki maahanmuuttajat lyhytaikaista maassa oleskelua lukuun ottamatta. Muutoin esityksen keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kotoutumisen kaksisuuntaiseen edistämiseen, kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuuden tehostamiseen sekä maahanmuuttajien osallisuuden lisäämiseen.

Tavoitetta edistetään antamalla kaikille maahanmuuttajille perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja palveluista. Perustiedon ohella tärkeä muutos on alkukartoituksen järjestäminen myös muille kuin työttömille tai toimeentulotuen varassa oleville maahanmuuttajille. Näin esimerkiksi nykyisin kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät ryhmät, kuten kotiäidit, ovat jatkossa oikeutettuja alkukartoitukseen. Kartoituksen perusteella arvioidaan, tarvitseeko maahanmuuttaja varsinaista kotoutumissuunnitelmaa, joka sisältää suunnitelman kotoutumiskoulutuksestaja muusta tarvittavasta tuesta työllistymisen edistämiseksi. Nämä ovat mielestäni merkittäviä maahanmuuttajien kotoutumista parantavia muutoksia ja kannustavat maahanmuuttajien parissa työskenteleviä viranomaisia nykyistä tehokkaampaan yhteistyöhön.

Uudessa laissa kotoutumissuunnitelmaan ovat oikeutettuja kaikki ne maahanmuuttajat, joiden katsotaan tarvitsevan sitä alkukartoituksen perusteella. Näin kotoutumiskoulutus tavoittaa eri maahanmuuttajaryhmät nykyistä laajemmin. Myös kotoutumiskoulutus määritellään laissa, mikä selkiyttää nykyistä tilannetta. Koulutus sisältää aina ainakin kieli- ja yhteiskunnallista opetusta sekä kulttuuristen ja elämänhallintaan liittyvien valmiuksien edistämistä. Ensimmäistä kertaa myös koulutuksen kielellinen tavoite määritellään laissa: tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa vähintään toimivan peruskielitaidon. Mielestäni erityisen tärkeää on myös se, että maahanmuuttajien ohjaus hänelle sopivaan kotoutumiskoulutukseen tapahtuu nykyistä nopeammin ja tehokkaammin.

Förutom att det är viktigt att utbildningen inleds snabbt, är en annan viktig del av reformen, att den nyanländas behov av integrationsutbildning skall prövas årligen. Det skall inte vara tre år av passiv utbildning; utan utbildningen måste kunna varvas med praktik och jobb. Jag är medveten om att det krävs mycket av handledarna på byråerna; men det är en god satsning. Vi lär oss språk på olika sätt - de flesta lär sig genom att få prata! Och det sker bland annat på arbetsplatsen. Jag hoppas särskilt att ni experimentkommuner hitter sådana verksamhetsformer där detta lyckas.

Hyvät kuulijat,

Matka tämän päivän Osallisena Suomessa -kokeilun käynnistämistilaisuuteen on ollut antoisa ja mielenkiintoinen. Lähes tarkalleen kaksi vuotta sitten sisäasianministeriöllä ja yhteistyötahoilla virisi ajatus kotoutumiskoulutuksen kehittämisestä uusia hallinnonrajat ylittäviä toimenpiteitä kokeilemalla. Näiden kahden vuoden aikana ajatus on jalostunut kattavaksi kokeilulainsäädännöksi ja useaksi eri hankkeeksi, joiden täytäntöönpano meillä on tänään ilo käynnistää.

Kokeilun tärkeänä tavoitteena on kehittää maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle uusi malli, joka voitaisiin ottaa valtakunnalliseen käyttöön kokeilun päätyttyä. Tämä on tietenkin mittava haaste ja uutta aiemman jossain määrin pirstaleisen kotoutumiskoulutuksen kehittämistyön rinnalla. Niinpä Suomen Kulttuurihaston ja Svenska kulturfondenin rahoituksen turvin asetettiin laaja-alainen koulutuksen asiantuntijatyöryhmä pohtimaan niin kotoutumiskoulutuksen nykytilaa ja haasteita kuin suosituksia koulutuksen kehittämiseksi ja kokeiluhankkeiden sisällöiksi. Nyt alkavat kokeilut kunnissa ja työ- ja elinkeinotoimistoissa pohjaavat suurelta osin näille kehittämisryhmän huolella laadituille suosituksille.

Kotoutumis- ja kokeilulaki antaa tietenkin vain lainsäädännölliset puitteet kotoutumiskoulutukselle - oleellista on mitä tapahtuu maahanmuuttajan arjessa: oppilaitoksissa, puistoissa, kauppaostoksilla, järjestöissä ja muissa kohtaamisissa kantaväestön kanssa. Maahanmuuttajien erilaiset taustat ja tarpeet tulee ottaa huomioon kotoutumiskoulutuksen kehittämisessä. Nykyisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä pidetään yleisesti suomalaisen järjestelmän vahvuutena, mutta samalla se voi olla sen akilleen kantapää. Kaikki maahanmuuttajat eivät syystä tai toisesta tähtää tai pysty tähtäämään työmarkkinoille ainakaan pian maahan saapumisensa jälkeen ja meidän tulee löytää vastaus myös näiden ryhmien koulutustarpeisiin.

Koulutuksen kehittämiseen sisältyy myös muita yleisesti tunnistettuja haasteita: alueelliset erot kielen opetuksessa ovat suuria. Koulutukseen pääsyä voidaan joutua odottamaan liian kauan ja maahanmuuttajat saattavat kiertää kurssilta toiselle ilman koulutuksen riittävää pitkäjänteisyyttä tavoitteellisuutta. Aina myöskään tarjolla olevat kurssit ja maahanmuuttajien tarpeet eivät kohtaa. Niin ikään kehittämiseen liittyy hallinnollisia ja rahoitukseen liittyviä kysymyksiä, joihin kokeilulla etsitään uusia innovatiivisia malleja.

Hankkeen tavoitteet ja sisältö

Osallisena Suomessa - kokeilussa pyritään löytämään uusia ratkaisuja moniin edellä mainittuihin haasteisiin. Lähtökohtana kokeiluissa on moniammatillisen yhteistyön sekä koulutuksen asiakaslähtöisyyden ja pitkäjänteisyyden lisääminen. Niin ikään kokeilu on mielestäni oikeilla jäljillä panostaessaan maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen tehostamiseen. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman pian maahantulon jälkeen päästään opettelemaan kieltä ja muiden tarpeellisten koulutusten ja palveluiden pariin. Näin voidaan taata parhaat edellytykset kotoutumisprosessin onnistumiselle myös pitemmällä ajalla.

Alkuvaiheen ohjauksen ohella kokeilussa painotetaan maahanmuuttajien yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Erisisältöisten kotoutumisen polkujen laatiminen erilaisille maahanmuuttajaryhmille mahdollistaa toimenpiteiden nykyistä tehokkaamman räätälöimisen. Myös lapsille ja nuorille on laadittu omat kotoutumisen polkunsa, joilla käynnistyvissä kokeiluissa voidaan parhaiten vastata lasten ja heidän perheidensä tarpeisiin.

Koulutuksen sisällöissä kokeilut painottuvat kielenopetukseen sekä yhteiskuntaan perehdyttävään koulutukseen. Tämä on mielestäni onnistunut ja välttämätönkin valinta. Etenkin kielitaidon hankkimisen on useissa yhteyksissä todettu olevan avainasemassa kotoutumisprosessin onnistumisessa. Kysyypä asiaa itse maahanmuuttajilta, heidän parissaan työskenteleviltä tai maahanmuuttajien kotoutumista tutkivilta tahoilta, pääviesti on sama: avain kotoutumiseen on kieli, kieli ja kieli. Kielen merkitystä yhteiskunnassa toimimisen, koulutukseen osallistumisen, koulutuksessa menestymisen ja työelämään pääsyn kannalta ei voi aliarvioida. Maahanmuuttajien on sopeuduttava uuteen toimintaympäristöön, mutta myös meidän on sopeuduttava tulijoihin. Positiivinen vuorovaikutus on tärkeä, ja se edellyttää yhteistä kieltä.

Perheet, naiset ja erityisryhmät

Kokeiluissa kiinnitetään nykyistä enemmän perheiden kokonaistilanteeseen tavoitteena saattaa kaikki perheenjäsenet, myös esimerkiksi suurilapsisten perheiden äidit, kotoutumiskoulutuksen pariin. Maahanmuuttajanaiset jäävät miehiä useammin kotiin hoitamaan lapsia tai muutoin kotouttamistoimien ulkopuolelle, jolloin haasteeksi muodostuu kielitaidon kehittyminen ja vuorovaikutuksen puute suomalaisen yhteiskunnan kanssa. On selvää, että vanhempien onnistunut kotoutuminen tukee myös lasten ja toisen sukupolven maahanmuuttajien kotoutumista. Kokeiluissa testataankin uusia, perheiden arkeen nivoutuvia koulutusmuotoja esimerkiksi kotiäideille, mutta myös muille erityistä tukea tarvitseville maahanmuuttajaryhmille.

Oman haasteensa asettaa luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten koulutus. Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten määrää ei tarkalleen tiedetä, mutta vuosien kuluessa koulutusta ei ole ollut riittävästi saatavissa, joten koulutusta vaille jäävien määrä on kasvanut.

Juuri tämänkaltaisissa tilanteissa korostuu kolmannen sektorin rooli viranomaisten kotouttamistoimien täydentäjänä. Olen ilolla seurannut mm. Zonta-järjestön "Luetaan Yhdessä!" - kampanjaa, jonka puitteissa on tehty arvokasta työtä luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten aseman parantamiseksi. "Luetaan yhdessä" ja muut vastaavat hankkeet vahvistavat uskoani siihen, että suomalainen yhteiskunta on sitoutunut maahanmuuttajien tukemiseen heidän arjessaan. Muutoinkin olen iloinen siitä, että kolmannen sektorin tärkeä rooli kotoutumisessa on kokeilussa nostettu ehdotuksessa selkeästi esille. Usein järjestöt voivat tuoda tärkeän panoksen vuorovaikutuksen luomisessa kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ja tarjota muita tärkeitä palveluita maahanmuuttajille. Etenkin kansalaisjärjestöjen, maahanmuuttajien omien järjestöjen ja muun vapaaehtoistoiminnan merkitys kotoutumisessa on suuri.

I många sammanhang har jag lyft fram farfar och mormor i skolan; ni vet dessa extra resurspersoner som kanske hjälper till litet på sljödtimmen, som lyssnar till barnens behov, är med och spänner skridskorna osv. Ett faktum är att farfar ochfarmor också skulle behövas för att hjälpa vid läxläsningen för sådana barn, finländska eller nyanlända som inte hemifrån får stöd för sin skolgång. Vi kan se att den största orsaken till ojämlikhet och segregering idag är just skillnader i utbildningen.

Maahanmuuttajalapset - ja nuoret

Aikuisten maahanmuuttajien ohella myös lapsille ja nuorille suunnatut toimenpiteet ovat ensiarvoisen tärkeitä. On kiistatonta, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitys lapsen myöhemmälle koulumenestykselle ja ylipäänsä kotoutumiselle on hyvin keskeinen. Mielestäni ei voi liikaa painottaa hyvän, jatkokoulutuksen mahdollistavan, kielitaidon saavuttamista peruskoulussa. Meidän tulisikin voida varmistaa riittävä suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen määrä kaikilla koulutusasteilla.

Erityistä huomiota lasten ja nuorten osalta tulee kiinnittää nivelvaiheisiin siirryttäessä varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta jatkokoulutukseen. Maahanmuuttajanuorille tulee järjestää räätälöityä neuvontaa ja ohjausta peruskoulussa ja sen jälkeen. Varsinkin peruskouluikäisinä Suomeen muuttaneiden riski jäädä ilman peruskoulun päästötodistusta tai keskeyttää jo aloitetut lukio- tai ammatilliset opinnot on muuta väestöä suurempi. Opetushallituksen tilastotietojen mukaan maahanmuuttajanuoret jäävät ilman peruskoulun jälkeistä jatkokoulutuspaikkaa yli kaksi kertaa useammin kuin kantaväestön nuoriso. Keskeisenä syynä jatkokoulutuksen ulkopuolelle jäämisessä on maahanmuuttajanuorten puutteellinen kielitaito, joka voi pahimmillaan johtaa syrjäytymiskierteen käynnistymiseen. Uskonkin, että nyt käynnistyvien kokeilujen painottaminen etenkin kielen opetukseen, 14-16 -vuotiaiden nuorten tukemiseen sekä lukioon valmentavaan opetukseen antavat meille arvokasta kokemusta pysyviä ratkaisuja laadittaessa.

Koulumaailman ohella haluaisin tässä yhteydessä nostaa esiin myös esiopetuksen tärkeyden. Hyvä suomen- tai ruotsinkielen oppiminen lähtee jo esiopetusiästä. Lisäksi esiopetus antaa tarpeellisia taitoja koulumaailmaa varten ja parantaa lasten oppimisvalmiuksia. Esiopetuksen muuttamista osaksi oppivelvollisuutta tulisi tutkia keinona parantaa maahanmuuttajalasten valmiuksia koulumaailmassa.

Yhtälailla tärkeä on työmarkkinoille suuntaavien maahanmuuttajien kotoutumisen polku. Kielitaidon ohella tärkeä avain kotoutumiseen on maahanmuuttajan pääsy työelämään tai ammattiin johtavien opintojen pariin. Kotoutumiskoulutuksessa hankittu kielitaito ei kuitenkaan usein vielä avaa ovia työelämään, joten koulutuksen jatkosta ja vaihtoehdoista huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Jos ovet työelämään eivät aukene, valittavan usein kotoutuminen jää puolitiehen. Kokeiluissa etsitäänkin uusia, innovatiivisia keinoja työllistymisen sekä työelämässä jo mukana olevien tueksi. Niin ikään maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen täydentämiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, jotta työllistyminen osaamista vastaaviin tehtäviin onnistuu.

Hyvät kuulijat,

Lopuksi haluan kiinnittää huomiota Osallisena Suomessa - hankkeen laajapohjaiseen valmisteluun. Hankkeessa mukana olevien ministeriöiden lisäksi Suomen Kuntaliitolla on ollut hankkeessa aktiivinen rooli heti alkumetreiltä lähtien. Kuten tiedämme, kotoutuminen Suomeen tapahtuu nimenomaan maahanmuuttajien arjessa ja Kuntaliiton rooli kokeilun ideoinnissa ja hankkeen jalostamisessa tänään alkaviksi kokeiluiksi on ollut merkittävä. Niin ikään haluan lämpimästi kiittää Suomen Kulttuurirahastoa ja Svenska Kulturfondenia ennakkoluulottomasta lähestymisestä kotoutumisen kehittämiseen yhdessä valtion- ja kuntahallinnon kanssa. Rahastojen tuki ja panostus on osaltaan mahdollistanut kokeilujen laaja-alaisen kehittämisen ja toteuttamisen.

Arvoisa yleisö,toivotan teille antoisaa seminaaripäivää; Kalevalanpäivää ja onnea matkaan kokeilujen täytäntöönpanossa. Tulevien kolmen vuoden aikana kertyvää arvokasta kokemusta voimme käyttää hyväksi kotoutumiskoulutuksen seuraavia pysyviä ratkaisuja säädettäessä.