Myönteinen talous- ja työllisyyskehitys jatkuu maakunnissa
Suomen hyvä talouskasvu viime vuosina on toteutunut alueellisesti laajalla rintamalla. Useimpien maakuntien keskusalueet ovat kohtuullisen hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi. Myös maassamuutto on tasoittunut maakuntien välillä, vaikka nopeutuva talouskasvu kiihdyttää muuttoa suuriin keskuksiin kuten pääkaupunkiseudulle.
Ongelmallista on useiden maaseutualueiden suhteellisen huono kehitys, mitä väestön ikääntyminen ja kuntien talouden heikkeneminen voimistavat. Maakunnista ovat jatkaneet nousuaan vahvat kasvualueet kuten Uusimaa ja Pirkanmaa, mutta myös pienemmät maakunnat kuten Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat menestyneet hyvin. Näin todetaan sisäasiainministeriön tänään julkaisemassa raportissa Maakuntien suhdannekehitys 2003 - 2007, joka tarkastelee maakuntien väestön, työllisyyden ja yritystoiminnan liikevaihdon viimeaikaista kehitystä.
Työllisten määrä kasvaa ja työttömyys alenee
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä on kasvanut vuosina 2003 - 2007 (2. neljännes) noin 124000 henkeä, joten edellisen hallituksen asettama 100 000 työpaikan tavoite saavutettiin selvästi.
Työllisyyden kasvu on ollut alueellisesti tasapainoista siten, että työpaikkojen määrä on kasvanut lähes kaikissa maakunnissa Etelä-Savoa lukuun ottamatta. Määrällisesti työpaikat lisääntyivät eniten Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa, joiden osuus kasvusta oli yli 70 %:a. Viimeisen vuoden 2006 - 2007 aikana (2. neljännes) työllisten määrä kasvoi peräti 64000 henkeä. Maakunnista kasvu oli nopeinta Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla tapahtui hienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna.
Yritysten liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa
Yritysten kokonaisliikevaihto on kasvanut viimeisen vuosijakson 2006 - 2007 (1. neljännes) aikana kaikissa maakunnissa. Kasvua tapahtui kaikilla päätoimialoilla, ja myös teollisuus ja vienti ovat kasvaneet selvästi. Koko maan keskimääräinen kasvu oli lähes 10 %:a. Suurin kasvuluku, lähes 30 %:a, saavutettiin Lapissa, jossa metalliteollisuuden ja matkailun kehitys on ollut myönteistä. Myös Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla päästiin yli 15 %:n kasvulukuihin.
Maakuntien välinen muuttoliike pysynyt tasaisena nopeasta talouskasvusta huolimatta
Väestönkehitys jatkui vuosijaksolla 2006-2007 myönteisenä. Määrällisesti väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, jossa maahanmuutto, maassamuutto sekä luonnollinen kasvu lisäsivät väkilukua. Pirkanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä kasvu perustui lähinnä maassamuuttoon ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeaan syntyvyyteen.
Nopean talouskasvun oloissa muuttotappiot ja vastaavasti muuttovoitot yleensä kasvavat, mutta viime vuosina muuttoliike on pysynyt kohtuullisen tasapainoisena. Suhteellisesti eniten muuttoliike lisäsi väkilukua Kanta-Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Uudenmaan väestönkasvu perustuu yhä enemmän maahanmuuttajiin, sillä maakunnan muuttovoitto on maassamuuton osalta jäänyt alle 3000 hengen oltuaan edellisen nousukauden huippuvuonna 1998 lähes 10000 henkeä. Maakuntien sisällä muuttoliike kohdistuu yhä voimakkaammin maakuntien keskuksiin ja suuret keskukset, kuten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutu, kasvavat jälleen nopeasti.
Pirkanmaa ja Pohjanmaa menestyneet maakunnista parhaiten
Pirkanmaa ja Pohjanmaa ovat menestyneet maakunnista parhaiten vuosijaksolla 2006 - 2007, kun maakuntia verrataan liikevaihdon ja työllisyyden kasvun sekä nettomuuton suhteen. Myös Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kehitys on ollut myönteistä erityisesti työllisyyden osalta. Lapin, Etelä-Savon ja Satakunnan muuttotappiot lisääntyivät, mutta työllisyyskehitys oli kohtuullisen myönteistä. Lapissa yritystoiminnan liikevaihto kasvoi kaikkein nopeimmin johtuen terästeollisuuden ja matkailun hyvästä kehityksestä. Useimmissa maakunnissa aluekeskukset ja niiden lähialueet ovat menestyneet viime vuosina hyvin, mutta syrjäisemmille maaseutualueille hyvä kehitys ei ole juurikaan ulottunut.
Tuotannon 2-3 %:n vuotuinen kasvu lisää ETLA:n maakunnittaisen arvion mukaan työllisten määrää koko maassa vuosina 2007 - 2011 noin 60000 henkeä. Työttömyysaste pienenee ja vastaavasti työllisyysaste nousee kaikissa maakunnissa. Myös työttömyyden alueelliset erot supistuvat edelleen, koska ikääntymisestä johtuva poistuma vähentää työvoimaa lähivuosina eniten Itä-Suomen maakunnissa. Väestön vanheneminen ja alueellisesti suhteellisen tasainen tuotannon kasvu ennakoi myös maan sisäisen muuttoliikkeen pysymistä tasapainoisena.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Ilkka Mella, (09) 160 44521