OECD:n maakatsaus aluepolitiikasta: Uudistunut aluepolitiikka on innovatiivista, koordinaatiota ja yhtenäistämistä tarvitaan
OECD:n mukaan Suomen tapa turvata taloudellinen kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut menestyksellistä ja se on edistänyt suhteellisen tasapainoista alueellista kehitystä. Globalisaatioon on reagoitu nostamalla vahvojen alueiden kilpailukyky ja innovaatioympäristöjen parantaminen keskeiseen asemaan. Kaupunkipolitiikka perustuu mahdollisuuksien ja vahvuuksien kehittämiseen, mikä on kansainvälisesti vertaillen erityislaatuista. Väestöään menettävien alueiden ja syrjäseutujen haasteet ovat merkittäviä. Niihin ei kuitenkaan ole yhtä yksittäistä ratkaisua, vaan useita eri toimenpiteitä tarvitaan. Käsillä oleva maakatsaus on ensimmäinen ulkomainen arvio Suomen aluepolitiikasta kymmeneen vuoteen.
Innovaatiopolitiikka lisännyt alueiden uudistumiskykyä
Uudistunut aluepolitiikka on vahvistanut alueiden roolia ja innovaatioiden levittämisestä on tullut osaamisperustaisen aluekehittämisen tärkeä osa. Tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön pohjautuvat osaamiskeskukset ovat vaikuttaneet erityisen myönteisesti useiden alueiden kehittymiseen. Aluetason innovaatioympäristöillä on myös myönteinen vaikutus kansalliseen kasvuun. Innovaatiopolitiikka on toiminut menestyksekkäästi, mutta aluetason toiminnan ja kansallisen innovaatiopolitiikan vuoropuhelua tulisi lisätä. Yhteistyön lisäämiseksi keskeisten ministeriöiden välille tulisi OECD:n mukaan perustaa innovaatiokomitea. Jatkossa haasteena on ulottaa tällä hetkellä vain muutamalle kaupunkiseudulle keskittyneen innovaatiotoiminnan vaikutukset useammille alueille.
Kaupunkiseutujen kehittäminen erityislaatuista
Suomi on OECD-maista ainoa, jossa kaupunkipolitiikka painottuu selvästi kehittymismahdollisuuksien hyödyntämiseen eikä niinkään sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. Politiikalle on leimallista pyrkiminen monikeskuksiseen aluerakenteeseen, jossa myös pienet ja keskisuuret kaupunkiseudut kehittyvät. Yliopistot, tutkimuslaitokset ja elinkeinoelämä ovat kaupunkien kehittämistyössä aktiivisesti mukana. OECD näkee, että kaupunkiseutuihin vaikuttavia ohjelmia tulisi selkiyttää ja kytkeä ne aiempaa yhtenäisempään strategiaan mm. eriyttämällä selkeämmin pienten ja keskisuurten kaupunkiseutujen ja toisaalta suurten kaupunkiseutujen politiikkaa. Kaupunkiseutujen keskeinen asema aluekehityksessä tulisi myös tunnistaa ja edistää sitä yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa.
Väestöään menettävät ja syrjäiset alueet tarvitsevat monia työkaluja
Väestön ikääntyessä palvelurakenteiden turvaaminen asukkaitaan menettävillä alueilla on yksi merkittävimmistä tulevaisuuden haasteista. Syrjäisten alueiden palveluiden säilyttämiseen ei ole yhtä yksittäistä ratkaisua. Kustannustehokkuutta on lisättävä esim. informaatioteknologian käyttöä lisäämällä, tuottavuutta nostamalla, kuntien yhteistyön ja tehtävien uudella organisoinnilla sekä kannustamalla kuntaliitoksiin. Niin kauan kun kansallisia talouskriisejä ei ole näköpiirissä, tehokkuutta lisäämällä ja yhteistyötä kehittämällä tullaan OECD:n mukaan toimeen. Samalla OECD kuitenkin tukee kunta- ja palvelurakennehankkeen tyyppisiä laajoja aloitteita rakenteiden uudistamiseksi.
Yhteistyöverkostot alueellisen kehittämisen vahvuus
Pitkäjänteisesti kehitetty yhteistyö eri hallinnon toimijoiden välillä alueellisessa kehittämisessä toimii Suomessa hyvin. Yhteistyö perustuu suomalaiseen konsensuskulttuuriin ja mahdollistaa useiden eri organisaatioiden mukanaolon kehittäjäverkostoissa. Silti aluekehittämisjärjestelmä on monipolvinen ja rakenteiden yksinkertaistamiseen tulisi pyrkiä. Alueellisessa kehittämispolitiikassa tarvitaan riittävän vahvaa kansallista strategiaa. OECD:n mukaan maakunnan liitto on strategian alueellisessa toteuttamisessa ja täsmentämisessä keskeinen aluetason toimija. Sen asemaa tulisi vahvistaa ja samalla tarkastella tarvittaessa nykyistä suurempien aluekokonaisuuksien muodostamista.
Maakatsausta hyödynnetään aluepolitiikan kehittämisessä
OECD on arvioinut Suomen aluepolitiikkaa sisäasiainministeriön aloitteesta. Maakatsauksen tuloksia hyödynnetään aluepolitiikan kehittämisessä ja tulevan, vuonna 2007 käynnistyvän ohjelmakauden valmistelussa. OECD on laatinut kansallisia maakatsauksia ennen Suomea viimeksi Tshekistä, Kanadasta ja Japanista. OECD on tehnyt myös Helsingin metropolikatsauksen vuonna 2003. OECD julkaisee raportin englanninkielellä ja sisäasiainministeriö julkaisee raportista toimitetun suomenkielisen tiivistelmän. Raportti on tilattavissa OECD:sta osoitteesta http://www.sourceoecd.org. Suomenkielinen tiivistelmä on osoitteessa www.intermin.fi/julkaisu/312005.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius, (09) 160 44506.