Pelastustoimen alueellistaminen paransi palvelutasoa

Pelastustoimen tehtävät siirtyivät vuoden 2004 alussa yksittäisiltä kunnilta kuntien ylläpitämien alueellisten pelastuslaitosten hoidettaviksi. Alueellistamisen vaikutuksia on tutkittu tarkasti. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan pelastustoimen alueellistaminen paransi pelastustoimen palvelutasoa.

Tutkimuksen mukaan pelastustoimen palvelutaso onnettomuuksien ehkäisyssä on alueellistamisen jälkeen parantunut olennaisesti. Pelastustoimen toimintavalmius on eräillä pelastustoimen alueilla parantunut selvästi, vaikka keskimääräisessä toimintavalmiusajassa ei valtakunnallisesti ole tapahtunut oleellista muutosta.

Vuodesta 2001 vuoteen 2010 keskimääräinen toimintavalmiusaika vahvuudella 1+3 on parantunut selvästi kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla pelastustoimen alueilla. Erityisesti toimintavalmiusaikaa on kyetty lyhentämään Keski-Suomessa.

Väestönsuojelun osalta palvelutaso on hiukan heikentynyt. Palvelutasoa tarkasteltiin tutkimuksessa kolmen mittarin kautta: onnettomuuksien ehkäisy, toimintavalmius ja väestönsuojelu. Tutkimuksen tilastolähteenä on pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokanta (Pronto).

Pelastustoimen kustannuksissa ei merkittävää kasvua

Pelastustoimen kustannukset ja kuntien maksuosuudet eivät ole alueellistamisen jälkeen kasvaneet kuntien muita tehtäväalueita voimakkaammin. Kustannustasossa on havaittavissa eroja pelastustoimen alueiden välillä. Myös kuntakohtaiset menojen muutokset ovat olleet eräissä tapauksissa suuria. Kuntia, joissa kustannukset ovat nousseet ja joissa kustannukset ovat laskeneet, on ollut yhtä paljon. Uudistuksen tavoitteena ei ole ollut kustannustason alentaminen.

Pelastusjohtajien, kuntapäättäjien ja yhteistyöviranomaisten kokemukset alueellistamisesta erilaisia

Pelastusjohtajien näkemyksen mukaan pelastustoimen palvelutaso on alueellistamisen myötä parantunut, sillä toiminnan kehittäminen perustuu nykyisin pelastustoimen aluetta koskevaan kokonaisvaltaiseen riskikartoitukseen ja sen tulosten hyödyntämiseen. Pelastusjohtajat tarkastelevat pelastustointa, tehtäviä ja palvelutasoa kokonaisuutena ilman hallinnollisia kuntarajoja.

Tutkimusta varten haastateltujen kuntapäättäjien mukaan pelastustoimen palvelutaso on vuosien 2007 - 2010 aikana heikentynyt. Myönteisimmät arviot pelastustoimen palvelutason ja kustannustason kehittymisestä tulivat kaupunkimaisten kuntien johtajilta ja luottamushenkilöiltä. Kriittisyys lisääntyi siirryttäessä taajamakuntiin ja edelleen maaseutumaisiin kuntiin. Kaikkein kriittisimmin pelastustoimen palvelutasoa ja maksuosuuksien kasvua arvioivat maaseutumaisten kuntien edustajat. Tilastotarkastelu ei tue tätä näkemystä.

Tutkimuksen tekijät ehdottavat pelastuslaitosten ja kuntien edustajien välisen vuorovaikutuksen parantamista. Nyt kuntien keskushallinnon kuntakeskeisen orientaation ja pelastuslaitosten edustajien alueellisen näkökulman välillä on suuria eroavuuksia, jotka voivat haitata sopijakuntien ja pelastuslaitoksen välistä yhteistyötä. Osapuolten tulisi ymmärtää toistensa näkemyksiä ja pyrkiä sellaisiin hyvin perusteltuihin ratkaisuihin, jotka tyydyttävät molempia osapuolia.

Pelastustoimen yhteistyöviranomaisten arviot pelastustoimen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ovat pysyneet erittäin hyvinä.

Alueellistaminen kokonaisuudessaan onnistunut

Kokonaisuutena pelastustoimen alueellistaminen on ollut tarkoituksenmukainen ja onnistunut uudistus, kun otetaan huomioon yleinen yhteiskunnallinen kehitys.

Alueellistamisella on ensisijaisesti pyritty olemassa olevien resurssien (paloasemat, kalusto ja pelastusyksiköt) entistä tehokkaampaan käyttöön. Tämä tavoite on ainakin osaksi saavutettu erityisesti isoilla ja väkirikkailla pelastusalueilla. Voimavarojen käytön tehostaminen ja sen edellytyksenä olevien uudelleensijoitusten tekeminen on tarkoituksenmukaista ja toimivaa kohtuullisen isojen aluekokonaisuuksien (väestöpohja ja pinta-ala) puitteissa. Resurssien käytön tehostaminen ei olisi ollut mahdollista ainakaan samassa laajuudessa kuntavetoisessa pelastustoimessa - toisin sanoen ilman alueuudistusta.

Pelastustoimen alueellistamisen vaikutuksia on seurattu tiiviisti. Seurantatutkimus tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensin selvitettiin ennen uudistusta vallinnut tilanne, sitten tutkittiin uudistuksen jälkeen saatujen ensimmäisten vuosien kokemuksia. Tänään julkaistu tutkimus "Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen" on seurantatutkimuksen viimeinen vaihe, jossa tarkasteltiin vuosien 2007 - 2010 aikana tapahtuneita muutoksia ja niistä saatuja kokemuksia. Tutkimus perustuu viiden pelastustoimen alueen (Kainuu, Keski-Suomi, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme) kunnista kerättyihin tilasto-, kysely- ja haastattelutietoihin.

Tutkimuksen ovat tehneet hallintotieteiden tohtori, yliopistotutkija Olavi Kallio Tampereen yliopistosta ja hallintotieteiden tohtori, rehtori Reijo Tolppi. Tutkimuksen on rahoittanut palosuojelurahasto.

Tutkimus on saatavilla Kuntaliiton sivultaLinkki toiselle sivustolle.

Lisätietoja: yliopistotutkija Olavi Kallio, Tampereen yliopisto, 050 318 5979, rehtori Reijo Tolppi, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 010 383 5210, apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen, sisäministeriö, 071 878 8402