Pelastustoimessa ei tehdä kaksinkertaista kehittämistyötä
Mediassa on käyty runsaasti keskustelua pelastustoimen kehittämisestä ja valtion tuesta toiminnalle.
Sisäministeriö tukee kuntien pelastustointa monin eri tavoin. Valtio maksaa pelastustoimen kenttäjohtojärjestelmän ja poliisi kehittää viranomaisten yhteistä kenttäjohtojärjestelmää yli 20 miljoonan euron projektissa. Pelastusopiston ja Palosuojelurahaston kautta pelastuslaitosten tietojärjestelmien kehittämiseen kanavoidaan yli puoli miljoonaa euroa. Valtio tukee pelastuslaitoksia ilma-alusten käytössä vuosittain sadoilla tuhansilla euroilla.
Pelastuslaitosten oma kehityspanos on noin 7000 euroa pelastuslaitosta kohti, yhteensä 158 000 euroa. Pelastuslaitosten oma toiminta ei ole päällekkäistä sisäministeriön kehittämistoimien kanssa.
Sisäministeriö on myös mukana pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työssä, ja osallistuu verkoston toimintaan aktiivisesti työryhmien jäseninä ja sihteereinä. Tähän työhön osallistuu kuusi henkilöä sisäministeriöstä.
Sisäministeriö vastaa pelastustoimen yleisestä ohjauksesta
Suomessa pelastustoimen hoidosta vastaavat 22 kuntien muodostamaa pelastuslaitosta. Kunnat järjestävät itsehallintoperiaatteen mukaan pelastustoimen itsenäisesti. Sisäministeriö vastaa pelastustoimen yleisestä ohjauksesta, ja aluehallintoviranomaiset valvovat pelastustoimen palvelujen tason riittävyyttä.
Kun pelastustoimea uudistettiin 2004, yhtenä tavoitteena oli, että pelastuslaitosten henkilöstöllä tulee olla niin monipuolinen ja syvällinen asiantuntemus, että pelastuslaitos suoriutuu tehtävistään ilman yksityiskohtaista ohjausta. Pelastuslain mukaan pelastuslaitos (kunta) vastaa oman tehtävänsä aiheuttamista kustannuksista ja saa tarvittaessa siihen valtion tukea.
Pelastusjohtajat ovat viime vuosina kehittäneet itse pelastuslaitosten ohjausta. Tämä on pelastusylijohtaja Esko Koskisen mukaan erinomainen asia. - Toisaalta sen ongelmana on irrallisuus pelastuslaitosten omistajista, kunnista, ja toisaalta irrallisuus ohjaavasta sisäministeriöstä. Pelastuslaitosten kyky suurten uudistusten läpivientiin, tietotekniikan kehittämiseen sekä muuhun tutkimukseen ja kehittämiseen vaihtelee alueittain, toteaa Esko Koskinen.
Pelastustoimen ohjausjärjestelmää on kehitettävä
Nykyinen kuntien itsehallintoon perustuva pelastustoimen ohjausjärjestelmä ei ole Esko Koskisen mukaan paras mahdollinen. Valtion ohjauspanos on henkilömäärältään kansainvälisestikin varsin pieni, ministeriössä 35 henkilöä ja aluehallintovirastoissa 30 henkilöä. Tästä panostuksesta valtaosa menee ministeriössä sen tärkeisiin perustehtäviin eli lainsäädännön kehittämiseen ja laajenevan kansainvälisen yhteistyön hoitamiseen. Vertailun vuoksi Ruotsissa samoja tehtäviä hoitaa noin 800 henkilöä ja Norjassa sekä Tanskassa reilusti yli 100 henkilöä kummassakin.
Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota valtion ohjausotteen vähäisyyteen ja otettu tavoitteeksi tilanteen parantaminen. On pohdittava, pitäisikö pelastustoimen rakennetta muuttaa, jotta ohjaus ja kehittäminen toimisivat paremmin.
Lisätietoja: pelastusylijohtaja Esko Koskinen, p. 0295 418 840