Poliisibarometri: Kansalaiset edelleen pääosin tyytyväisiä poliisiin
Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä poliisin toimintaan viimeisimmän asiointikerran perusteella. Poliisin vahvuuksia ovat asiakkaan ymmärtäminen ja ammattimainen toimintatapa. Sen sijaan tiedonsaantia ei koeta aina riittäväksi asiointitilanteessa. Kriittisimmin poliisiin suhtautuvat alle 25-vuotiaat nuoret. Poliisibarometrissä selvitetään kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta sekä kansalaisten vaikutelmia ja mielipiteitä poliisista.
Pääosin kansalaiset luottavat poliisin kykyyn huolehtia yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Luottamus poliisin kykyyn kantaa kokonaisvastuu asiassa on kuitenkin hieman laskenut. Poliisin tehtävistä selvästi tärkeimpänä pidetään kiireellisiin hälytyksiin vastaamista. Poliisi on myös onnistunut tässä tehtävässä hyvin. Asiakkaiden mielestä poliisi on myös hoitanut lupapalvelut hyvin. Kokonaisuutena poliisin katsotaan onnistuneen tehtävissään melko hyvin. Tulos on sama kuin aiemmissa mittauksissa.
Runsas viidennes suomalaisista pitää rikollisuutta lähiympäristössään vähintäänkin melko vakavana. Osuus on lähes sama kuin vuoden 2010 mittauksessa. Eri rikostyypeistä kansalaisia huolestuttavat eniten rattijuoppous ja ampuma-aseella tehdyt rikokset. Myös huumeiden käyttö ja myynti huolestuttavat monia. Suomalaisten mielestä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa parhaiten vaikuttamalla nuorten huumeiden käyttöä koskeviin asenteisiin. Myös kouluissa tehtävä valistustyö koetaan tärkeänä vaikuttamiskeinona.
Verkkopalvelujen käyttö lisääntynyt
Poliisin verkkopalvelujen käyttö on yleistynyt selvästi. Lähes 40 % suomalaisista on käynyt joskus poliisin internetsivustolla. Poliisin näkyvyys lähiympäristössä on pysynyt ennallaan ja hieman jopa parantunut partiointihavaintojen useudella mitattuna. Arvio kiireellisen poliisiavun saamiseen kuluvasta ajasta on kasvanut jonkin verran. Aiempaa harvemmat uskovat saavansa poliisiapua alle 10 minuutissa.
Joka kymmenes suomalainen oli joutunut rikoksen uhriksi tai kohteeksi vuonna 2012. Kyseessä oli tavallisimmin omaisuusrikos tai omaisuuteen liittyvä vahingonteko. Isommissa kaupungeissa rikoksen uhriksi tai kohteeksi joutuminen oli selvästi yleisempää kuin pienemmillä paikkakunnilla. Noin 60 % vastaajista on ollut joskus rikoksen uhri tai kohde, joka toinen on joutunut joskus rikoksen silminnäkijäksi.
Rikosilmoitus jää usein tekemättä
Piilorikollisuuden osuus näyttäisi olevan huomattava. Merkittävä osa rikoksista jää ilmoittamatta kaikissa tavallisimmissa rikostyypeissä esimerkiksi omaisuusrikoksissa ja pahoinpitelyissä. Etenkin nuoremmissa ikäryhmissä ilmoitus jää usein tekemättä. Ilmoittamatta jättämisen syyksi mainittiin omaisuusrikoksissa tai -vahingoittamisissa tavallisimmin, ettei pitänyt rikosta kyllin vakavana. Pahoinpitely jää usein ilmoittamatta, koska asiaa pidetään yksityisenä.
Poliisipalvelujen kehitys nähdään melko synkkänä. Useampi kuin joka viides suomalainen arvioi poliisipalvelujen heikentyneen asuinseudullaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Osuus oli sama kysyttäessä poliisin lupapalveluista ja kysyttäessä poliisin hälytys- ja valvontapalveluista. Arviot poliisipalvelujen kehityksestä ovat synkimmät haja-asutusalueilla, mutta odotukset tulevan vuoden kehityksestä ovat lähes yhtä negatiiviset myös suurissa kaupungeissa.
Käynnissä olevassa poliisihallinnon hallintorakenneuudistuksessa (Pora III) poliisiorganisaatiota yksinkertaistetaan ja toiminnan tehokkuutta lisätään. Tavoitteena on kuitenkin, että operatiivisen toiminnan taso ja laatu säilyy ennallaan niin valvonnan, hälytystoiminnan, rikostorjunnan kuin lupapalveluidenkin osalta.
Poliisibarometri toteutettiin nyt seitsemännen kerran (1999, 2001, 2003, 2005, 2007, 2010 ja 2012). Tutkimuksen toteutti Otantatutkimus Oy sisäministeriön toimeksiannosta ja sen tehtävänä oli selvittää 15–79 -vuotiaiden suomalaisten arvioita ja käsityksiä poliisin toimintaympäristöstä sekä poliisitoiminnan laadusta. Tutkimuksessa haastateltiin 1 018 henkilöä 80 paikkakunnalla viime vuoden loka-marraskuussa.
Poliisibarometrin tulokset löytyvät sisäministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/julkaisu/472012
Lisätietoja: osastopäällikkö Kauko Aaltomaa, sisäministeriö, 071 878 8550, neuvotteleva virkamies Esa Käyhkö, sisäministeriö, 040 731 15 84, tutkimuspäällikkö Juha Marttila, Otantatutkimus Oy, 010 386 8426