Poliisin tietoon tuli edellisvuotta enemmän viharikoksia
Poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi viime vuonna 17 prosenttia. Poliisiammattikorkeakoulun tekemän vuosiselvityksen mukaan poliisille ilmoitettiin vuonna 2009 yhteensä 1007 viharikosta, kun vuonna 2008 tapauksia oli 859. Suurimmassa osassa rikosilmoituksista tapaus sisälsi rasistisia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli edellisvuosien tapaan pahoinpitely.
Viharikosten tilastointi perustuu poliisin valtakunnallisiin rikosilmoitustietoihin. Viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan.
- Viharikoksen käsite kattaa rasistisen rikollisuuden. Etnisen tai kansallisen taustan lisäksi viharikoksen motiivina voi olla uhrin oletettu tai todellinen uskonnollinen vakaumus tai elämänkatsomus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu tai vammaisuus, kertoo vuosiselvityksen tehnyt tutkija Laura Peutere.
Poliisin tietoon tulleen rasistisen rikollisuuden määrää on seurattu Suomessa yli kymmenen vuoden ajan, ja vuoden 2008 tapauksista alkaen seurantaa on kehitetty laajemmaksi viharikosten tilastoinniksi.
Valtaosa viharikoksista on rasistisia
Suurimmassa osassa (85 prosenttia) viime vuonna ilmoitetuista viharikosepäilyistä oli rasistisia piirteitä. Rasististen rikosten kokonaismäärä oli 14 prosenttia suurempi kuin vuonna 2008. Eniten rasistisia rikosepäilyjäkirjattiin Helsingissä.
Rasistisissa jutuissa epäilty oli tyypillisimmin 15-24-vuotias suomalainen mies. Asianomistajista valtaosa (lähes 60 prosenttia) oli Suomen kansalaisia, muun muassa romaneja ja Suomessa syntyneitä maahanmuuttajien lapsia. Ulkomaalaisista rasistisen rikoksen uhriksi joutuivat yleisimmin somalit, kun luku suhteutetaan Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrään.
Muut kuin etnisyyteen tai kansallisuuteen perustuvat viharikokset ovat poliisin rekisterissä harvinaisia. Esimerkiksi uhrin uskontoon perustuvia tapauksia oli vuonna 2009 yhteensä 83, ja uhrin seksuaalinen suuntautuminen oli motiivina 31 rikosepäilyssä.
Viharikoslainsäädäntöön on ehdotettu muutoksia
Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan tilanteeseen puuttuminen edellyttää laaja-alaista viranomaisyhteistyötä.
- Sisäasiainhallinnonalalla on useita toimenpiteitä käynnissä. Poliisi on esimerkiksi pyrkinyt madaltamaan ilmoittamiskynnystä erilaisin toimenpitein, kouluttamalla poliiseja ja tekemällä yhteistyötä vähemmistöryhmien kanssa. Kaupunkien turvallisuussuunnittelussa vähemmistöjen kohtaamat turvallisuusuhkat otetaan osaksi suunnitelmaa. Paljon työtä tehdään myös hyvien etnisten suhteiden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, kansliapäällikkö Viljanen korostaa.
- Viharikokset ovat hyökkäys yksilöä, hänen edustamaa väestöryhmää sekä oikeusvaltiota kohtaan. Syrjimättömyys on perustuslaillinen perusoikeus, jota viranomaisten tulee turvata, kansliapäällikkö korostaa.
- Viharikokset ovat rikoksia ja niiden tekijät rikollisia. Esimerkiksi vihapuhe netissä ei ole asiallista maahanmuuttokeskustelua tai yhteiskunnallista keskustelua, vaan rasismia, joka täyttää usein rikoksen tunnusmerkistön. On tärkeätä, ettei sekoiteta rikollisuutta ja mielipiteen ilmaisua, vaan puhutaan asioista myös niiden oikeilla nimillä, kansliapäällikkö toteaa.
Suomen rikoslaki ei tunne rikosnimikkeitä "rasistinen rikos" tai "viharikos". Vuosiselvityksissä viharikoksiksi luokitellaan pääsääntöisesti kaikki sellaiset rikosepäilyt, joissa poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee vihamotiivia tai joihin on sisältynyt solvauksia uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan.
Vaikka rikoslaki ei tunne viharikosta nimikkeenä, teon rasistinen motiivi voi olla rangaistuksen koventamisen peruste. Lainsäädännön koventamisperusteita on ehdotettu muutettavaksi niin, että rangaistuksen koventamisperusteena mainittaisiin rasistisen motiivin lisäksi uhrin uskonto tai elämänkatsomus, syntyperä, sukupuolinen suuntautuminen ja vammaisuus.
Viharikollisuuden vuosiraportti on luettavissa Poliisiammattikorkeakoulun www-sivuilla verkkojulkaisunaLinkki toiselle sivustolle.
Lisätietoja: Tutkija Laura Peutere, 040733 5206, erikoistutkija Juha Kääriäinen, Poliisiammattikorkeakoulu, 040526 9820, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, sisäasiainministeriö, 071878 8203.