Rannikon öljyntorjuntavalmius paranee
Pelastustoimen öljyntorjuntavalmiutta vahvistetaan. Torjuntavalmiuden kehittämisellä vastataan Itämerellä kohonneeseen onnettomuus- ja häiriöriskiin.
Pelastustoimen öljyntorjuntavalmius on keskeinen osa ympäristöriskien hallintaa ja kansallista varautumista öljyvahinkojen vaikutusten ehkäisyyn sekä niiden minimoimiseen. Vakava, merellä tapahtuva öljyvahinko tai muu ympäristövahinko voisi pahimmillaan heikentää Suomen huoltovarmuutta, jos esimerkiksi kaupallista merenkulkua jouduttaisiin rajoittamaan tärkeän satamaväylän alueella torjuntatoimien seurauksena.
Pelastustoimi ja Rajavartiolaitos vastaavat merialueiden ympäristövahinkojen torjunnasta
Öljyntorjuntavalmiudessa korostuvat ennakoiva suunnittelu, tehokas ja määrällisesti riittävä ajantasainen kalusto, henkilöstön koulutus ja yhteistyö eri viranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa. Suomen merialueiden öljy- ja aluskemikaalivahinkojen aiheuttamien onnettomuuksien torjuntavastuu jakautuu Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen, eli alueellisten pelastuslaitosten kesken. Rajavartiolaitoksella on myös pelastuslaissa määritelty öljyntorjuntavalmiuden yhteensovittamisrooli merialueillamme.
Rajavartiolaitos vastaa torjunnasta avomerellä ja pelastuslaitokset mantereen rantaviivasta saariston ulkoreunaan saakka ulottuvalla alueella. Käytännössä tämä maantieteellisesti määritelty vastuualuejako ohjaa myös molempien tahojen varautumista ympäristövahinkojen torjuntaan.
Varautumisen perusteina ovat meri- ja järvialueiden rahtiliikenteen mukaiset riskit. Niiden perusteella Suomenlahdella varaudutaan enintään 30 000 tonnin alusöljypäästöön, muualla Suomen merialueella 5 000 tonnin ja sisävesillä – lähinnä Saimaalla – 300 tonnin päästöön onnettomuuden yhteydessä. Maksimionnettomuuden ennakoidut öljyvuotomäärät perustuvat öljyä ja öljytuotteita kuljettavien laivojen lastiosastojen kokoihin.
Valtionavulla tuetaan pelastuslaitosten öljyntorjuntakyvykkyyttä
Hallitus myönsi vuoden 2025 toisessa lisätalousarviossa rahoitusta pitkälle jalostettuihin ja uusiutuviin polttoaineisiin soveltuvien öljynkeräinlaitteistojen hankintaan pelastuslaitoksille.
Valtionavulla, yhteensä enintään 2,5 miljoonalla eurolla, hankitaan 10 keräinlaitekokonaisuutta, jotka sijoitetaan Suomenlahden rannikon ja Saaristomeren alueen viidelle pelastuslaitokselle. Tällä kalustohankinnalla saadaan paikattua tunnistettua puutetta pelastuslaitosten öljyntorjuntakyvyissä.
Tarve on olemassa kuitenkin kattavalle ja kestävälle rahoitustasolle pelastuslaitosten öljyntorjuntaan varautumisessa. Lisäksi on mietittävä, olisiko muita toimivia ratkaisuja, joilla pelastuslaitosten varautumisvelvoitetta voisi hoitaa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi öljyntorjuntatehtävien kokoaminen yhden hyvinvointialueen tai pelastustoimen yhteistyöalueen vastuulle tai öljyntorjunnan yhtiöittäminen hyvinvointialueiden omistamaan yhtiöön.
Ville Estlander
pelastusylitarkastaja