Räsänen: Vapautuvia vankeja tukemalla lisätään yhteiskunnan turvallisuutta
- Vapautuvien vankien tuella on erityinen merkitys sisäiselle turvallisuudelle vakavan väkivallan vähentämisen näkökulmasta, koska vakavat väkivaltarikokset kasautuvat pienelle määrälle tekijöitä ja väkivaltarikollisten osuus vankeusvangeista on suuri, toteaa sisäministeri Päivi Räsänen. Räsänen osallistui perjantaina 28.6. Kuopiossa Vapaakirkon kesäjuhlilla järjestettyyn paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli vapautuvien vankien tuki Suomen sisäisen turvallisuuden parantajana.
Rikosseuraamuslaitoksen vuoden 2011 tilastojen mukaan vapautuneista vankeusvangeista noin kaksi kolmesta syyllistyi viiden seurantavuoden aikana vähintään yhteen rikokseen, josta seurasi uusi ehdoton vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelu. Erityisesti väkivaltarikokset kasautuvat pienelle joukolle tekijöitä. Lähes 60 %:lla törkeän pahoinpitelyn tai henkirikoksen yrityksen tekijöistä on aiempi tuomio henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksesta.
Räsäsen mielestä kaikkien väkivalta- ja seksuaalirikosten uusijoiden, lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista sekä henkirikoksista tuomittujen vapautumisesta tulisi ilmoittaa poliisille. Poliisin kanssa tekemisiin joutunut voitaisiin tiedon avulla ohjata keskusteluun koevapauden vastuuviranomaisen kanssa, jos vapautuneen rikosten uusimisriski on todennäköisesti noussut. Näin voitaisiin vähentää rikosten uusimisvaaraa ja tarjota vapautuneelle tukitoimia.
Vankien sopeuttaminen yhteiskuntaan parantaa sisäistä turvallisuutta
- Jos vanki vapautuu vain muutama kymppi taskussa ilman tukiverkostoja, työtä ja asuntoa, houkutus rikosporukkaan palaamiselle on suuri. Vapautuva vanki tarvitsee tahon, joka auttaa kokonaisvaltaisesti ottamaan vastuun elämästä. Kuntien niukat voimavarat estävät vapautuvien vankien riittävän tukemisen. Tässä tarvitaan erityisesti järjestöjen apua, Räsänen summaa.
Vapautuvan vangin tukipalveluja tarjoavat ja kehittävät monet arvopohjaiset järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat, joista osa antaa myös vertaistukea rikollisesta elämäntavasta irtipäässeiden entisten vankien asiantuntemuksen avulla. Elämäntapojen konkreettinen muutos esimerkiksi uskoontulon kautta on merkinnyt monelle vangille vapautumista rikoskierteestä.
Järjestöt tarjoavat tukea vangille vankeusaikana. Sen lisäksi jo syntynyt henkilökohtainen yhteys madaltaa kynnystä siirtyä päihteettömyyttä tukeviin kolmannen sektorin toimijoiden hoitopaikkoihin vapauden alkaessa.
Vankilasielunhoito tarjoaa merkityksellistä apua vapautuvalle
Räsänen muistuttaa kirkollisasioista vastaavana ministerinä vankilasielunhoidon merkityksestä vapautuvien vankien tukemisessa. Valtiolla on perustuslainmukainen velvollisuus huolehtia vangitun oikeudesta uskonnon harjoittamiseen vangin vakaumuksen mukaisesti.
Vankilapappien osallistuminen kuntouttavan toiminnan järjestämiseen ja sielunhoitotyöhön sisältyvä sosiaalinen tuki ja apu perhesuhteiden ongelmissa, on erityisen merkityksellistä vapautumisvaiheessa. Silloin tarvitaan apua yhteyksien luomisessa sekä hoitopaikkoihin että tukea antaviin seurakuntiin.
Lisätietoja: erityisavustaja Niklas Andersson, 071 8788 213