Selvitys: Pelastustoimen palvelutaso on pysynyt hyvällä tasolla

Sisäministeriö on julkaissut valtakunnallisen selvityksen pelastustoimen palvelujen ja talouden toteutumisesta hyvinvointialueilla. Selvityksessä suositellaan, että hyvinvointialueet kiinnittävät huomiota pelastajien rekrytointiin ja väestönsuojeluun varautumiseen sekä vahvistavat onnettomuuksien ehkäisytyötä, jotta onnettomuuksien ja tulipalojen määrä vähenisi valtakunnallisesti.

Sisäministeriön selvitys muodostaa valtakunnallisen tilannekuvan pelastustoimen palveluista ja taloudesta. Pelastustoimen palvelutaso on pysynyt valtakunnallisesti hyvällä tasolla, vaikka alueellisia eroja on.

Selvitys kiinnittää huomiota siihen, että vaativien tehtävien suorituskyky vaihtelee alueilla. Vaativia tehtäviä ovat esimerkiksi rakennuspalot, vesipelastus, korkealta pelastaminen, ympäristövahinkojen torjunta ja CBRN-tehtävät (kemialliset, biologiset, radiologiset, ydin- ja räjähdeonnettomuudet). Haasteita on erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja taajamien ulkopuolella, jos tehtävät edellyttävät erikoisosaamista ja -kalustoa.

Selvitys sisältää tiedot palveluiden toteumasta hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna 2023. Lisäksi pelastustoimen kehittämistarpeita arvioidaan kattavasti. Selvitys toimii myös pohja-aineistona, kun ministeriö käy vuosittaiset neuvottelut hyvinvointialueiden kanssa.

Onnettomuuksien ehkäisytyötä on vahvistettava

Tulipalojen määrä on pysynyt vakiintuneella tasolla, noin 12 000 tulipaloa vuosittain. Valtakunnallisena tavoitteena on puolittaa tulipalojen määrä vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää kaikilta hyvinvointialueilta voimakasta panostamista ehkäisytyöhön.

Muiden onnettomuuksien määrä on laskusuuntainen. Myönteinen kehitys on näkynyt etenkin liikenneonnettomuuksissa, joiden määrä on ennakkotietojen mukaan jatkanut laskuaan myös vuonna 2024.

Väestönsuojeluun varautumisessa on edelleen parannettavaa

Vaikka väestönsuojeluun varautumisessa on tapahtunut edistystä, resurssit ja toiminnan suunnittelu hyvinvointialueilla eivät ole riittävällä tasolla. Turvallisuusympäristön muutos edellyttää varautumisen ja pelastustoimen palveluiden kehittämistä.

- Pelastustoiminnan ja väestönsuojelun valmiutta on kehitettävä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Nykyisessä turvallisuusympäristössä tarvitaan myös riittävää voimavarojen keskittämistä erityisesti näihin tehtäviin, sanoo pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on kriittisin tekijä

Hyvinvointialueiden taloustilanne tuo haasteita pelastustoimen palveluiden kehittämiselle. Rahoituksen riittävyyttä haastavat tulevina vuosina kasvava pelastajatarve, turvallisuusympäristön muutokseen ja siihen varautumiseen liittyvät kustannukset sekä investointitarpeet muun muassa tietojärjestelmiin ja pelastuskalustoon.

Kriittisin pelastuslaitosten palveluihin vaikuttava tekijä on yhä osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastajien koulutusmäärää on lisätty vuodesta 2024 alkaen. Hyvinvointialueiden tulisi varmistaa pelastajien rekrytointi alueillaan palveluiden turvaamiseksi. Pelastustoimen järjestelmän toimivuus edellyttää myös sitä, että sopimuspalokunnissa on riittävästi henkilöstöä.

Lisätiedot:
Strategia- ja ohjausyksikön johtaja Tiina Snellman, p. 0295 488 638, [email protected]
Johtava asiantuntija Jaana Määttälä, p. 0295 488 386, [email protected]