Sisäinen turvallisuus on Euroopan yhteinen asia
Suomen sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu sekä sitä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet tulisi pohjautua EU:n sisäisen turvallisuuden painopisteisiin, joita ovat vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen, tietoverkkoja koskevat uhat (kyberturvallisuus), rajaturvallisuus sekä kriisi- ja katastrofivalmius.
Painopisteitä kuvataan tarkemmin sisäministeriössä juuri valmistuneessa raportissa "EU:n sisäisen turvallisuuden strategia - kansalliset jatkotoimet". EU:n ensimmäisen sisäisen turvallisuuden strategian määräaika on päättymässä ja seuraavan strategian valmistelu vuosille 2015–2020 on käynnistynyt. Strategia asettaa hyvät puitteet konkreettiselle yhteistyölle oikeus- ja sisäasioissa.
Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa valmisteltavana olevan EU:n sisäisen turvallisuuden strategian sisältöön. Muuttuva turvallisuus- ja toimintaympäristö korostaa rajat ylittävän yhteistyön merkitystä. EU-tasolla hyväksytyt strategiset linjaukset ovat jäsenmaita poliittisesti velvoittavia ja ne ohjaavat jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten toimintaa yhteisesti sovittuun suuntaan.
EU-asioiden osalta Suomessa on toimiva järjestelmä. Raportin valmistellut työryhmä korostaa toimimista jatkossakin kansallisen toimivallan mukaisesti.
Kansallisessa sisäisen turvallisuuden strategiassa on huomioitava sellaiset sisäisen turvallisuuden elementit, jotka eivät kuulu unionin toimivaltaan tai jotka ovat kansallisesti muutoin keskeisiä. EU:n sisäisen turvallisuuden linjaukset tulee huomioida eduskunnalle 2017 annettavassa sisäisen turvallisuuden selonteossa. Lisäksi on tarpeen selvittää milloin Turvallisuuskomiteaa on syytä informoida sisäisen turvallisuuden kysymyksissä ja mikä on nykyisen sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmän rooli ja kokoonpano.
Työryhmän raportti:
www.intermin.fi/julkaisu/222014
Lisätietoja:
johtaja Erkki Hämäläinen, 0295 488 570