Sisäministereiden tarkoitus symbolisesti hyväksyä ehdotus tilapäisen suojelun jatkamisesta sotaa pakeneville ukrainalaisille
EU:n sisäministerit kokoontuvat Luxemburgissa 13.6. oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon. Ministereiden asialistalla on muun muassa tilapäisen suojelun jatkaminen Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville ukrainalaisille, muuttoliike- ja turvapaikkauudistuksen täytäntöönpano sekä EU:n yhteinen kriisivarautuminen. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Mari Rantanen.
Sisäministereiden on tarkoitus symbolisesti hyväksyä ehdotus tilapäisen suojelun jatkamisesta Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville ukrainalaisille. Euroopan komissio antoi 11.6. ehdotuksensa tilapäisen suojelun jatkamisesta 4.3.2026 asti. Virallisesti ehdotus hyväksytään neuvostossa myöhemmässä vaiheessa.
Muuttoliike- ja turvapaikkauudistuksen eli paktin täytäntöönpano etenee
Kokouksessaan sisäministerit saavat tilannekatsauksen muuttoliike- ja turvapaikkauudistuksen eli paktin täytäntöönpanosta ja komissio esittelee yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman. Juuri hyväksytty maahanmuutto- ja turvapaikkapakti auttaa EU:ta hallitsemaan paremmin muuttoliikkeen sisäistä ulottuvuutta. Sen sijaan ulkoisen ulottuvuuden tehostamiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja.
-Meidän tulee pyrkiä kattaviin kumppanuuksiin kolmansien maiden kanssa. Palautusten osalta on arvioitava myös EU:n ulkopuolisten palautuskeskusten mahdollisuutta. Maahantulon välineellistämisen kohteeksi joutuvien jäsenmaiden on pystyttävä varmistamaan kansallinen turvallisuutensa ja EU:n yhteiset ulkorajat, toteaa ministeri Rantanen.
Kriisitilanteissa jäsenvaltiot ja kansalaiset odottavat EU:lta vahvoja toimia
Lounaalla ministerit keskustelevat EU:n yhteisestä kriisivarautumisesta. Lähes kaikilla kriiseillä, missä päin maailmaa tahansa, on vaikutuksia myös EU:hun ja jäsenvaltioihin. Kriisitilanteissa jäsenvaltiot ja kansalaiset odottavat EU:lta vahvoja toimia.
-Meillä pitää olla jaettu käsitys keskeisistä uhkista, mukaan lukien turvallisuusuhat, ja meidän on varauduttava 360 astetta eli kaikkiin uhkiin. Lähtökohta on, että kukin jäsenvaltio on vastuussa omasta varautumisestaan ja huoltovarmuudestaan. EU-tason toimilla täydennetään ja vahvistetaan näitä kansallisia rakenteita, ministeri sanoo.
Väestönsuojelun merkitys on Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän hyökkäyssodan myötä korostunut entisestään.
-Suomessa väestönsuojat ovat olleet tärkeä ja pitkäjänteinen investointi Suomen kokonaisturvallisuuteen. Meillä on paljon väestönsuojeluun liittyvää osaamista, jota mielellään jaamme muille jäsenvaltioille, toteaa Rantanen.
Ukrainan sota on vahvistanut jäsenmaiden halua panostaa Schengen-alueeseen
Schengen-neuvostossa käydään keskustelu Schengen-alueen yleistilanteesta. Lisäksi ministereiden on tarkoitus hyväksyä Schengen-julistus, joka halutaan antaa Schengenin yhtenäisyyden ja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi. Ukrainan sota on edelleen vahvistanut jäsenmaiden halua panostaa yhteiseen alueeseen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla on vankka ulkoinen rajaturvallisuus ja sisäisen turvallisuuden korkea taso.
Rajaturvallisuutta vahvistava laki eduskunnan käsittelyssä
Ministeri kertoo myös neuvostossa EU-kollegoilleen tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä rajaturvallisuuslaiksi. Rajaturvallisuutta vahvistavan lain tavoite on varmistaa, että Suomella on tehokkaat keinot torjua tilanteet, joissa välineellistettyä maahantuloa käytetään Suomen painostamiseen sekä varautua välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin.
Lisätietoja:
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 040 720 22 16, [email protected]