Sisäministeri Räsänen: Laki päihtyneiden käsittelystä on olemassa

Savon Sanomissa 15.8. julkaistussa haastattelussani oli virheellinen väite, että olisin vedonnut olemattomaan lakiin. Tätä väitettä on sen todenperäisyyttä tarkistamatta lainattu mediassa laajasti, ja siksi se on tarpeen oikaista. Laki päihtyneiden käsittelystä on olemassa ja se määrittelee, että vaaraa aiheuttamattomat, rauhalliset päihtyneet tulee toimittaa selviämisasemalle.

Laki päihtyneiden käsittelystä 2 § sanoo sananmukaisesti: "Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö, joka ei käyttäytymisellään aiheuta vaaraa muiden henkilöiden turvallisuudelle, on poliisin toimitettava päihtyneiden selviämisasemalle tai muuhun hoitopaikkaan, jollei päihtyneestä voida huolehtia muulla tavoin. Väkivaltaisesti käyttäytyvä tai väkivaltaiseksi tiedetty päihtynyt sekä päihtynyt, jota ei muusta syystä voida toimittaa 1 momentissa tarkoitetulle selviämisasemalle tai hoitopaikkaan, on otettava poliisin säilytystilaan."

Lain säätämisen yhteydessä laki- ja talousvaliokunta totesi mietinnössään (VM 1/1973 vp) selviämisasemien ja päihtyneenä säilöön otettujen käsittelyn selviämisasemilla kuuluvan päihdehuolto-organisaatioon ja siten sosiaali- ja terveydenhoitohallintoon. Eduskunta hyväksyi lain tämän mietinnön mukaisena. Lain perusteluissa myös todetaan, ettei tällaisten päihtyneiden säilyttämistä poliisin säilytystilassa voi pitää hyväksyttävänä ratkaisuna.

Laki päihtyneiden käsittelystä on siis olemassa, ja tämän nimenomaisen lainkohdan olen haastattelussa tuonut esille. Mikäli joku muu taho on nostanut esiin muita lainkohtia, en ota niitä nimiini. Kuten en ota nimiini myöskään Turun Sanomien 18.6. haastattelussa ollutta toimittajan omaa lisäystä, että kyseinen lainkohta olisi poliisilaissa.

Selviämisasemapalveluja lisäämällä olisi mahdollista puuttua päihdeongelmiin nykyistä huomattavasti aiemmin. Jos päihtymyksen vuoksi viranomaisten suojiin otetut ohjattaisiin nykyistä aktiivisemmin avun piiriin, vähennettäisiin päihteiden väärinkäytöstä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia merkittävästi. Yhteiskunnan kannalta on tarkoituksenmukaisempaa ohjata päihdeongelmaisia matalan kynnyksen katkaisuhoitopalveluihin kuin odottaa niin kauan, että ainoa ratkaisu päihdeongelman katkaisuun on erikoissairaanhoidossa tapahtuva hoito.

Tarvitsemme koko maan kattavan selviämisasemaverkoston. Suomessa on tällä hetkellä alle 20 kuntien ylläpitämää selviämisasemaa. Nykyisin toimivista selviämisasemista on saatu hyviä kokemuksia. Ammattitaitoinen selviämisaseman henkilöstö osaa ohjata asiakkaat päihde- ja muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin huomattavasti paremmin kuin poliisi. Säilöön otetut ovat tyypillisesti keski-ikäisiä, päihdeongelmaisia ja asunnottomia miehiä, jotka ovat jollain tavoin syrjäytyneitä yhteiskunnasta. Jopa 65 % heistä kärsii jostakin kroonisesta sairaudesta. On selvää, että putkan sijaan he tarvitsisivat terveydenhuollon ammattilaisen arviointia.

Sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen työryhmän jo vuoden 2011 maaliskuussa julkilausuttu kanta oli, että poliisin roolia päihtyneiden kohtaamisessa, kuljettamisessa ja turvallisen selviämisympäristön mahdollistajana tulee vähentää ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden roolia vahvistaa.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti viime lokakuussa käynnistää selvitystyön selviämisasemapalvelujen laajentamiseksi. Selvitystyöstä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Odotan tältä selvitystyöltä hyvää alkusysäystä selviämisasemaverkoston laajentamiseksi koko maahan.

Lisätietoja: erityisavustaja Sonja Falk, 0295 418 835