Siviilit suuntaa näyttämässä – Suomen osallistumisen vahvistaminen -seminaari: saavutuksia ja haasteita
Sisäministeriön asettama siviilikriisinhallinnan neuvottelukunta järjesti Säätytalossa 14.5.2013 seminaarin ”Siviilit suuntaa näyttämässä - Suomen osallistumisen vahvistaminen”, joka oli jatkoa 2003 järjestetylle seminaarille ”Valmiina lähtöön -siviilikriisinhallintavalmennus Suomessa”. Seminaarissa arvioitiin 10 vuoden aikana karttuneita kokemuksia, kartoitettiin Suomen vahvuuksia ja keinoja osallistumisen vahvistamiseksi ja keskusteltiin nykypäivän haasteista.
Mitä on saavutettu
Puhujat ja osallistujat olivat samaa mieltä siitä, että kymmenessä vuodessa on saavutettu paljon. Suomi lähettää operaatioihin EU-maista eniten asiantuntijoita suhteessa väkilukuun. Suomen siviilikriisinhallinnan puitteet ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Toimintaa ohjaavat laki siviilikriisinhallinnasta (2008) ja siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia (2008), jota ollaan nyt hallitusohjelman mukaisesti päivittämässä. Lähetettävät asiantuntijat ovat erittäin ammattitaitoisia ja tulevat monilta eri aloilta. Suomella on myös lähettää erikoisosaajia, joista on operaatioissa puutetta.
Kriisinhallintakeskuksen tarjoama koulutus operaatioihin on huipputasoa. Viranomaisten välinen yhteistyö toimii ja myös kansalaisjärjestöt ovat aktiivisesti mukana toiminnan suunnittelussa. Suomi on myös kasvattanut naisten osuutta merkittävästi. Vuonna 2008 suomalaisista asiantuntijoista 20 prosenttia oli naisia kun nyt määrä on 40 prosenttia. Luku on kansainvälisesti erittäin korkea.
Suomen osallistumisen haasteet
Suurimpia haasteita ovat osallistujatason nostaminen taas uudestaan, resurssien riittävyys ja koulutetun henkilöstön saatavuus yhä monipuolisempiin siviilikriisinhallinnan tehtäviin. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2012 tavoitteena on nostaa siviilikriisinhallinnan osallistumistaso 150 asiantuntijaan vuositasolle, kun Suomen osallistumistaso tällä hetkellä on noin sadan asiantuntijan tasolla.
Toimintaympäristöt esimerkiksi Afrikassa ovat muuttuneet riskialttiimmiksi, jolloin vaatimukset siviilikriisinhallinnan valmiuksille kasvavat. Myös kilpailu operaatioihin osallistuvien maiden välillä kiristyy, ja Suomen tulee entistä enemmän panostaa operaatioiden johto- ja avainpaikkojen saamiseen. Samalla tulee kiristyneessä taloustilanteessa tulla toimeen suhteellisen vähillä resursseilla.
Siviilikriisinhallinta on tärkeä osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta sisäinen ja ulkoinen turvallisuus linkittyvät nykypäivänä entistä vahvemmin. Siviilikriisinhallinta jää edelleenkin sotilaallisen rauhanturvaamisen jalkoihin. Siviili- ja sotilaspuolien yhteistyötä tulisikin edelleen parantaa. Myös tiedotusta ja yhteistyötä eri osapuolien välillä tulee vahvistaa asiantuntijaresurssien turvaamiseksi ja synergiaetujen lisäämiseksi.
Uusina keinoina osallistumisen vahvistamiseen mainittiin esimerkiksi diasporan hyödyntäminen operaatioissa ja niiden suunnittelussa. Myös palaavan asiantuntijan operaatioissa hankittua osaamista tulisi oppia hyödyntämään entistä paremmin kotimaan tehtävissä.