Suomen aloite hyväksyttiin YK:n huumausainetoimikunnassa

YK:n huumausainetoimikunnan istunto Wienissä on hyväksynyt Suomen laatiman aloitteen tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakamisesta huumausaineiden profiloinnista. Aloite esiteltiin YK:n huumausainetoimikunnalle EU:n yhteisenä päätöslauselmaehdotuksena. Suomi oli vetovastuussa päätöslauselmaehdotukseen liittyvistä neuvotteluista huumausainetoimikunnan istunnossa. Päätöslauselmaehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Yksi keskeisimmistä päätöslauselma-aloitteen tavoitteista on lisätä vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri maiden rikostorjuntaviranomaisten kesken sekä edistää rikoslaboratorioiden ja viranomaisten yhteistyötä. Tavoitteena on myös lisätä tietoutta kansanvälisellä tasolla ja kannustaa jäsenvaltioita jakamaan asiantuntemusta ja kokemuksia sekä kehittämään rikosteknistä huumeprofilointia.

Päätöslauselma etenee seuraavaksi ECOSOC:n kautta YK:n yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Päätöslauselman toteutusvaiheesta on vastuussa UNODC. Suomi tulee jatkossa osallistumaan myös päätöslauselman toteutukseen liittyviin toimiin.

Huumausaineiden profilointi tehostaa rikostorjuntaa

Huumausaineiden profilointi nähdään yhtenä rikostorjunnan tehostamiskeinona viranomaistoiminnassa. Huumausainekauppa on merkittävä osa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, johon on pystyttävä reagoimaan kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Huumausaineiden profilointi tarkoittaa huumausaine-erien keskinäistä vertailua esimerkiksi kemiallisen koostumuksen suhteen tai yksinkertaisimmillaan huumausaine-erissä olevien pakkausmateriaalien, pakkausmerkintöjen ja logojen vertailua. Huumausaineprofilointi täydentää lainvalvontaviranomaisten keräämiä tietoja ja näiden tietojen yhdistäminen tehostaa entisestään järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden tunnistamista ja näin ollen huumausainerikosten torjuntatoimia.

Suomi aktiivinen profiloinnin kehittämisessä

Suomi on ollut aktiivisessa roolissa huumausaineprofiloinnin kehittämisessä ja sen hyödyntämisessä rikostorjunnassa. Huumausaineprofilointi onkin vakiintunut työkalu huumausainerikostutkintaa suorittavien viranomaisten jokapäiväisessä toiminnassa. Suomessa huumausaineprofiloinnista vastaa Keskusrikospoliisin Rikostekninen laboratorio. Laboratorio antaa esitutkintaviranomaisille tietoa huumeiden laadusta ja määrästä sekä huumausaineiden valmistusprosessista ja eri huumausaine-erien liittymisestä toisiinsa. Nämä tiedot tähtäävät huumeiden alkuperän sekä valmistaja- ja välittäjäportaiden selvittämiseen.

Kansainvälisellä tasolla ei kuitenkaan ole olemassa yhteistä käsitystä siitä, mitä huumausaineprofiloinnilla tarkoitetaan, mikä on sen laajuus, miten sitä voidaan hyödyntää rikostutkinnassa ja esim. mitä tietoja ja missä muodossa poliisi tarvitsee tutkinnan näkökulmasta.

Kansainvälisellä tasolla ei myöskään ole olemassa kootusti tietoa profiloinnin eri metodeista, profiloinnista saatujen tietojen hyödynnettävyydestä ja erityisesti sen yhdistämisestä lainvalvontaviranomaisten tietoon. Erot YK:n jäsenvaltioiden välillä ovat huomattavat sekä asiantuntemuksen että teknisen kapasiteetin tasossa. Näin ollen Suomi piti tärkeänä, että tiedonvaihtoa, asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen jakamista huumausaineprofiloinnin käytettävyydestä huumausainerikostorjunnassa edistetään.

Huumausainetoimikunta kokoontui 11.–15.3.2013 järjestyksessään 56. istuntoonsa. Suomesta istuntoon osallistuivat edustajat sisäministeriöstä, Poliisihallituksesta, Keskusrikospoliisista, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta, Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskuksesta ja ulkoasiainministeriöstä. Suomessa huumausainepolitiikan kansallinen koordinaatiovastuu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, mutta sitä toteuttavat eri hallinnonalat yhteistyössä. Karkeasti kuvattuna, sosiaali- ja terveysministeriö vastaa pääasiassa huumeiden kysynnän vähentämiseen yleisesti tähtäävistä toimista ja sisäministeriö huumausaineiden tarjonnan rajoittamiseen tähtäävistä toimista.

*********************************************************

Faktaa YK:n huumausainetoimikunnasta CND:stä

YK:n huumausainetoimikunta CND (Commission on Narcotic Drugs) on hallitusten välisistä foorumeista keskeisin huumausaineasioita käsittelevä elin. YK:n huumausaineohjelmaa toteuttaa ja toimikuntaa avustaa Wieniin sijoitettu YK:n rikos- ja huumausaineasioiden toimisto (UN Office for Drugs and Crime, UNODC).

Toimikunta kokoontuu vuosittain ja se on YK:n Sosiaali- ja talousvaliokunnan (ECOSOC) alainen toimikunta. Huumausainetoimikunta perustettiin vuonna 1946. Toimikunta vastaa kaikista huumausaineiden väärinkäytön torjuntaan liittyvistä kysymyksistä YK:ssa.

Toimikunnan tehtävät:

• auttaa talous- ja sosiaalikomiteaa valvomaan huumausaineita ja psykotrooppisia aineita koskevien yleissopimusten ja kansainvälisten sopimusten soveltamista
• tutkia, onko tarpeen muuttaa huumausaineiden kansainvälisiä valvontamenetelmiä
• laatia uusia yleissopimuksia ja muita kansainvälisiä sopimuksia
• päättää Maailman terveysjärjestön suosituksesta sellaisista aineista, jotka olisi syytä sisällyttää kansainvälisen valvonnan piiriin.

Kansainvälisen huumausaineyhteistyön perustana ovat vuoden 1961 huumausaineyleissopimus, vuoden 1971 psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus ja vuoden 1988 yleissopimus huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan. YK:n huumausainevalvontalautakunta (INCB) valvoo kansainvälisten huumausaineyleissopimusten täytäntöönpanoa ja antaa vuosittain raportin toiminnastaan, jossa mm. arvioidaan jäsenvaltioiden huumausaineasioiden järjestämistä.