Työryhmä arvioi poliisin taloudellista tilannetta

Työryhmä katsoo, ettei hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta vakiinnuttaa poliisien määrä vähintään nykyiselle tasolle koko vaalikaudeksi ole mahdollista toteuttaa ilman lisämäärärahaa. Määrärahan lisätarvetta on mahdollista pienentää työryhmän esittämillä laaja-alaisilla sopeutustoimilla, mutta yksinään ne eivät riitä poliisien määrän nykyisen tason säilyttämiseen. Työryhmän arvion mukaan vuoden 2015 tasolla tarvittava lisämääräraha olisi noin 43 miljoonaa euroa vuodessa.

Palveluverkko ja hallintorakenne tarkasteluun

Työryhmä esittää useita sopeuttamistoimenpiteitä poliisille. Poliisin toimitilat ja palveluverkko vaikuttavat sekä palvelutasoon että toiminnan kustannuksiin. Seuraavan viiden vuoden aikana toimitilakustannusten arvioidaan nousevan 28 prosenttia. Tulevaisuudessa poliisin toimitiloihin uhkaa siten kulua yhä suurempi osa poliisin budjetista. Myös sähköisten palvelujen, yhteispalvelupisteiden ja mobiiliteknologian käytön laajenemisen myötä toimipisteiden operatiivinen merkitys muuttuu ja palvelut muuttuvat yhä vähemmän toimitilariippuvaksi. Työryhmä esittää, että palveluverkon uudistaminen käynnistettäisiin välittömästi. Uudistuksessa otettaisiin huomioon sekä valtion- että kuntahallinnon uudistukset.

Työryhmä arvioi, että 2000-luvulla toteutettu poliisin hallintorakenteen uudistaminen on pääsääntöisesti ollut onnistunut. Poliisilaitosten määrä on kuitenkin edelleen kohtuullisen suuri ja osa laitoksista on toiminnallisen tehokkuuden näkökulmasta pieniä. Samoin valtakunnallisten yksiköiden toimintoja tulisi tarkastella uudelleen erityisesti suhteessa paikallispoliisitoimintaan, joka muuttui merkittävästi rakenneuudistusten myötä. Työryhmä esittää, että rakenteiden uudistamista harkittaisiin syksyllä 2012 valmistuvan hallintorakenneuudistusten tuloksia arvioivan selvityksen jälkeen.

Valtiontalouden tasapainottaminen johtaa henkilöstön vähennyksiin

Valtiontalouden aiemmat sopeutuslinjaukset ja nykyinen kehyspäätös edellyttävät poliisitoiminnan voimakasta strategista sopeuttamista: henkilöstövähennyksiä, tiukkaa menokuria sekä eri rahoituslähteiden täysimääräistä ja tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Muista sopeutustoimista huolimatta määrärahakehykset edellyttävät henkilöstön määrän vähentämistä 8,5 prosentilla eli noin 900 henkilötyövuodella vuoteen 2015 mennessä.

Jos hallituksen kehyspäätöksen mukaiset säästöt toteutuvat, henkilöstövähennykset kohdennetaan strategisesti. Kriittiset toiminnot, kuten hälytystoiminta, ja hallituksen priorisoima talousrikollisuuden torjunta pystytään pääosin turvaamaan, mutta erityisesti muun rikostorjunnan ja liikennevalvonnan toiminnalliset tulokset heikkenevät selvästi. Ratkaisevimmin palvelukyky heikkenee niin sanottujen pimeiden rikosten selvittämisessä. Tältä osin poliisin lakisääteisten tehtävien toteuttaminen vaarantuu. Ennalta ehkäisevän toiminnan edellytykset pyritään turvaamaan, mutta nykytasoa ei voida säilyttää.

Poliisien nykymäärän säilyttäminen edellyttäisi lisärahoitusta

Hallitusohjelman tavoite vakiinnuttaa poliisien määrä nykytasolle ei ole toteutettavissa ilman lisärahoitusta. Työryhmän linjaamien sopeuttamistoimien ja -tavoitteiden jälkeen lisämäärärahan tarpeeksi jää vuoden 2015 tasolla 43 miljoonaa euroa. Sopeutukset kohdentuvat muun muassa muuhun henkilöstöön, jota vähennetään noin 144 henkilötyövuotta. Ict- ja toimitilakustannuksille asetetaan tiukat sopeutustavoitteet ja budjetin ulkopuolisia tuottoja lisätään.

Toiminnallisesti poliisien määrän vakiinnuttaminen mahdollistaa palvelutason säilymisen nykyisellään, jos toimintaympäristössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Menojen ja muun henkilöstön sopeutusten vaikutukset pystytään kompensoimaan toiminnan tehostumisella. Suunnitellut kehittämishankkeet pystytään toteuttamaan ja poliisin tuottavuus kehittyy myönteisesti.

Tehtäviä ja toimivaltuuksia esitetään uudelleen arvioitavaksi

Muiden sopeutustoimien ohella toimivaltuuksia tarkentamalla ja tehtäviä priorisoimalla voidaan parantaa toiminnan kustannustehokkuutta. Työryhmän esittämillä lainsäädännön uudistuksilla voidaan pehmentää sopeutusten toiminnallisia vaikutuksia ja ohjata poliisia keskittymään ydintehtäviin. Työryhmä esittääkin, että poliisien tehtäviä tarkasteltaisiin laajapohjaisesti. Keskusteluun tulee esimerkiksi nostaa humalaisten säilyttäminen, vankien kuljetukset ja käräjäoikeudenkäynteihin liittyvät vartiointitehtävät.

Myös yhteistyötä muiden viranomaisten ja yksityisten toimijoiden kanssa tulee työryhmän mielestä tiivistää. Kokonaisturvallisuuteen liittyvän yhteistyön tiivistäminen muiden viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa on yksi keino lisätä poliisivoimavarojen tehokasta käyttöä ja löytää uusia synergiaetuja. Yhteistyön lisääminen tulee nostaa nykyistä vahvemmaksi strategiseksi tavoitteeksi ja sen edellytysten parantaminen tulee nostaa lainsäädännön uudistusten yhdeksi tavoitteeksi.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen asetti lokakuussa 2011 poliisin tulosohjauksen ja voimavarojen kohdentamisen kehittämistä selvittävän työryhmän. Sen tehtävänä oli muun muassa arvioida hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti poliisitoimen resursseihin, painopisteisiin ja voimavarojen kohdentamisen sekä palveluverkkorakenteeseen liittyvät kehittämistarpeet. Työryhmän tehtävänä oli lisäksi selvittää poliisien koulutusmäärätarpeet ja tehdä hallituksen hyväksyttäväksi esitys poliisin pidemmän aikavälin resursseista. Työryhmän puheenjohtajana toimi osastopäällikkö Kauko Aaltomaa sisäasiainministeriöstä.

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteensä.

Työryhmän loppuraportti on saatavissa sisäasiainministeriön verkkosivuilta: www.intermin.fi/julkaisu/042012

Lisätietoja: osastopäällikkö Kauko Aaltomaa, 071 878 8550