Ulkoinen rahoitus apuna sisäisen turvallisuuden kehittämisessä

Ulkoinen rahoitus tarjoaa sisäisen turvallisuuden kehittämiselle mahdollisuuden tehdä enemmän ja fiksummin niukkenevilla resursseilla. Kevään blogisarjassa kerromme, millä tavalla ulkoista rahoitusta hyödynnetään jo nyt osana ministeriön kehittämistä.

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Turvallisuusuhkat monimutkaistuvat, teknologia kehittyy vauhdilla ja samalla julkinen talous on kiristyneen paineen alla. Näissä olosuhteissa sisäisen turvallisuuden kehittäminen edellyttää entistä pitkäjänteisempää ja strategisempaa otetta – myös rahoituksen näkökulmasta.

Ulkoinen rahoitus, erityisesti EU-rahoitus, tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia vahvistaa sisäisen turvallisuuden kyvykkyyksiä, kehittää uusia ratkaisuja ja lisätä Suomen vaikuttavuutta Euroopan tasolla. Kyse ei ole vain lisärahoituksesta, vaan kokonaisvaltaisesta kehittämisen välineestä.

EU:n tarjoamat rahoitusvälineet, kuten Horisontti Eurooppa, ISF, BMVI, AMIF ja Euroopan pelastuspalvelumekanismi, muodostavat jatkumon tutkimuksesta käytännön toteutukseen. Ne auttavat yhdistämään ennakointia, kehittämistä ja operatiivista toimintaa. Kun rahoituksia tarkastellaan kokonaisuutena eikä yksittäisinä hakuina, ne tukevat aidosti strategista kehittämistyötä.

Sisäministeriössä ulkoista rahoitusta hyödynnetään jo aktiivisesti. Horisontti-rahoituksella toteutetaan hankkeita, joissa kehitetään esimerkiksi lähipoliisitoimintaa, vahvistetaan yhteisölähtöistä turvallisuutta ja torjutaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta rahoitetaan kahta EU-tason valmiusvarastoa, joilla voidaan vastata kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinuhkiin sekä laaja alaisiin terveydenhuollon häiriötilanteisiin.

EU:n sisäasioiden rahastoilla edistetään maahanmuuttoasioiden tehokasta hallintaa ja turvallisuuden korkeaa tasoa EU:ssa sekä tuetaan yhdennettyä rajaturvallisuutta ja yhteistä viisumipolitiikkaa. Sisäasioiden rahastoilla on tuettu mm. itärajan teknisen valvonnan kehittämistä ja turvapaikkajärjestelmän uudistamista.

Ulkoinen rahoitus tarjoaa taloudellista liikkumavaraa, mahdollistaa uusien asiantuntijoiden palkkaamisen ja tuo käyttöön uusia ratkaisuja sekä kansainvälisiä verkostoja. Samalla se lisää Suomen vaikuttavuutta EU:ssa. Nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen ääni myös kiinnostaa.

Hyötyjen rinnalla on kuitenkin haasteita: hakukäytännöt vaihtelevat, hankeosaamista kaivataan lisää ja rahoitusinstrumenttien logiikka voi tuntua monimutkaiselta. Lisäksi arjen kiireessä katse kohdistuu helposti lyhyen aikavälin tarpeisiin, vaikka monet EU:ssa tunnistetut kehittämistarpeet vaativat pitkäjänteistä työtä. Näihin haasteisiin vastatakseen ministeriö kehittää parhaillaan yhteisiä linjauksia ja kevyempiä toimintatapoja. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että hankkeiden tulokset eivät jää pöytälaatikkoon, vaan niitä hyödynnetään ja jaetaan laajemmin.

Ulkoinen rahoitus on tärkeä osa tulevaisuuden turvallisuuden rakentamista. Kun sitä hyödynnetään suunnitelmallisesti ja yhdessä, vaikutukset näkyvät niin arjen turvallisuudessa kuin Suomen asemassa Euroopassa.

Eeva Koivunen
erityisasiantuntija