Uudistettu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje on julkaistu

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje ohjaa pelastustoiminnan suunnittelua ja järjestämistä. Päivitetty ohje tuo uusia keinoja muun muassa palvelutarpeen arviointiin ja toimintavalmiuden suunnitteluun.

Laajassa yhteistyössä valmisteltu ohje korvaa aiemman ohjeen vuodelta 2012. Sisäministeriön työryhmässä on ollut jäseniä pelastuslaitoksista, aluehallintovirastosta ja Pelastusopistosta, minkä lisäksi valmistelussa kuultiin muita alan asiantuntijoita. 

- Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeella määritellyillä kriteereillä tuetaan pelastustoiminnan palvelutason suunnittelua ja toteutusta, kertoo työryhmän puheenjohtaja, pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta.

Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluun ja seurantaan vaikuttaa aiempaa vahvemmin toimintaympäristö- ja riskianalyysityö sekä onnettomuuksien ehkäisytyö. Tavoite on, että toimintavalmiuden suunnittelun dokumentointi sekä toiminnan ja tietojen seuranta on valtakunnallisesti yhdenmukaista.

Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen päivittäminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Toimintavalmiuden suunnittelussa käytettävä riskiruudukko uudistuu

Päivitetyssä ohjeessa on kuvattu suunnittelun eri vaiheet tavanomaisista tehtävistä poikkeusoloihin asti. Ohjeessa on myös kuvattu pelastustoimintaan osallistuvien muodostelmien vähimmäissuorituskykyjä ja muodostelmien toimintavalmiusajoille asetettuja tavoitteita. 

Ohjeessa uudistuu toimintavalmiuden suunnitteluun käytettävän riskiruudukon perusta. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen tavoitteet riskiruuduittain pysyvät pitkälti samansuuruisina.

- Uusi riskiruudukko perustuu suurelta osin onnettomuushistoriaan, mutta ruudun riskiluokkaan
vaikuttavat myös ruudun kerrosala ja ympäröivien ruutujen riskiluokka. Tästä syystä
onnettomuuksien ehkäisytyöllä voidaan vaikuttaa ruutujen riskiluokkiin ja siten toimintavalmiuden
vaatimuksiin, Luhtaniemi sanoo.

Valtakunnallisen riskiruutumallin lisäksi pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluun vaikuttavat useat muut tiedot. Esimerkiksi paikallisissa, erityistä tarkastelua vaativissa kohteissa tarvittavien pelastustoiminnan palveluiden tarve on selvitettävä, toimintavalmius suunniteltava ja dokumentoitava.

Hyvinvointialueet suunnittelevat pelastustoimen palvelut riskien mukaisesti

Hyvinvointialueiden pelastustoimen laskennallisen rahoituksen malli ei muutu ohjeen myötä. Rahoituksessa käytettävät kertoimet määräytyvät rahoituslain ja -asetuksen mukaisesti, eli perinteisellä asukaslukuun ja kerrosalaan perustuvalla regressiomallilla. Rahoitusmallia kehitetään parhaillaan valtiovarainministeriön johdolla.

- Hyvinvointialueet arvioivat jatkossakin pelastustoiminnan palveluiden tarpeet sekä suunnittelevat alueiden palvelut paikallisten, alueellisten ja kansallisten riskien ja uhkien mukaisesti, mutta valtakunnallisesti yhdenmukainen malli huomioiden, Luhtaniemi sanoo.

Päivitetty pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje hyväksyttiin käyttöön 26.2.2025. Ohje julkaistaan ruotsiksi kevään aikana. Kuluvan vuoden toteuman seurantaan käytetään vielä edellistä ohjetta. Vuosi 2025 käytetään uuden ohjeen mukaiseen toimintavalmiuden suunnitteluun. Uuden toimintamallin hyödyntäminen alkaa vuoden 2026 alusta.

Tule kuulemaan ohjeesta infotilaisuuteen

Pelastustoimen päivitetystä toimintavalmiuden suunnitteluohjeesta järjestetään kaikille aiheesta kiinnostuneille yleinen infotilaisuus Teamsissä 14.3.2025 klo 9–11. 

Tilaisuudessa esitellään päivittyneen ohjeen sisältö ja vastataan kysymyksiin. Tilaisuutta ei tallenneta. Infotilaisuudessa käsitellään vain julkisia asioita.

Voit osallistua tilaisuuteen alla olevasta linkistä (linkki avautuu Teamsiin):

Linkki infotilaisuuteen 14.3.Linkki toiselle sivustolle

Lisätietoja:

pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi, p. 0295 488 387, etunimi.sukunimi@gov.fi 
pelastusylitarkastaja Olli Ryhänen, p. 0295 488 464, etunimi.sukunimi@gov.fi