Uudistuksen tavoitteena ensihoitoyhteistyön säilyminen ja pelastustoimen vahvistaminen
Sisäministeriössä on käynnissä hanke pelastustoimen uudistamiseksi. Uudistus linkittyy kiinteästi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen että aluehallinnon uudistamiseen.
Nykyisin pelastustoimi on kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Uudistuksessa pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta samoille itsehallinnollisille alueille kuin sosiaali- ja terveyspalvelut.
Ensihoidon järjestäminen on keskeinen osa uudistusta
Sisäministeriön tavoitteena on järjestää pelastustoimi samoilla alueilla kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Optimaalinen vaihtoehto olisi 12 aluetta, jotka olisivat samat kuin sote-uudistuksessa linjatut laajan päivystyksen sairaaloiden alueet, jolloin myös pelastustoimen hallitusohjelmatavoitteet pystyttäisiin paremmin toteuttamaan - Pelastustoimi hoitaa vuosittain arviolta 400 000 kiireellistä ensihoitotehtävää, joten sillä on tiivis kytkös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Jos pelastustoimi ei olisi mukana uudistuksessa, kytkös ensihoitopalveluihin menetettäisiin varmasti. Samalla menetettäisiin nykyisenkaltainen synergiaetu, toteaa hankejohtaja Taito Vainio sisäministeriöstä.
Pelastustoimen hoitamana kiireellinen ensihoito on tehokasta ja joustavaa. - Esimerkiksi isommissa onnettomuuksissa ensihoito pystyy kytkemään oman toimintansa saumattomasti onnettomuuden muuhun pelastustoimintaan. Pelastustoimessa on myös mahdollisuus tarvittaessa siirtää henkilöitä pelastuspuolelta ensihoitopuolelle ja päinvastoin.
Hallituksen marraskuinen päätös jätti 12 alueen lisäksi vaihtoehtoiksi myös 18 tai 15 aluetta. - Kun aluejako lopullisesti selviää, tiedetään ne perusteet, jolle uusi järjestelmä rakennetaan ja päästään tehokkaasti etenemään uudistuksen valmistelussa, toteaa Taito Vainio.
Uudistuksessa tehostetaan pelastustoimen toimintatapoja, jatkaa Taito Vainio. - Valtionohjausta vahvistamalla saadaan pelastustoimen palvelut yhtenäisiksi eri puolilla maata. Kun samalla keskitetään ja kevennetään hallintoa, saadaan aikaan laadukas ja kustannustehokas pelastustoimi koko maassa. Kaikki hyötyvät, kun samoilla resursseilla saadaan parempaa palvelua.
Paloasemaverkko pysyy lähellä kansalaisia
Uudistuksen tavoitteena on pitää yllä riittävä toimintavalmius. Operatiivinen verkosto pysyy lähellä kansalaista, mutta toimintatapoja ja -menetelmiä uudistetaan.
- Tarkoitus on jatkossakin saada apu nopeasti perille kansalaiselle. Maanlaajuinen keskiarvo avun perille saamisessa on alle kymmenen minuuttia pelastusyksikön saamasta hälytyksestä ja tämän hyvän toimintavalmiuden säilyttäminen edellyttää uusia toimintamalleja, kertoo Taito Vainio.
Koko toimialaa tarvitaan mukaan tekemään uudistusta
Pelastustoimessa on totuttu kehittämiseen. Edellinen merkittävä uudistus toteutettiin vuonna 2004. Silloin siirryttiin kunnallisesta järjestelmästä ja yli 400 erillisestä pelastustoimen yksiköstä alueelliseen järjestelmään ja 22 alueelliseen pelastuslaitokseen. Toimintojen keskittämisestä on saatu huomattavia hyötyjä.
Taito Vainio toteaa, että tässä uudistuksessa on tulossa kokonaan uusi hallinnollinen toimija ja merkittäviä asioita on vielä auki. On luonnollista, että pelastustoimen kentällä on tällä hetkellä vielä epätietoisuutta uudistuksen etenemisestä. - Olen kuitenkin havainnut myös varovaista innostuneisuutta siitä, että päästään yhdessä tehostamaan nykyistä järjestelmää ja varmistetaan alan toimintakyky myös tulevaisuudessa.
Koko toimialaa tarvitaan tekemään uudistusta. - Uskon, että pelastustoimesta löytyy positiivista ja kehittämismyönteistä asennetta. Pyrimme ministeriössä vaikuttamaan siihen, että valtakunnallinen ja alueellinen suunnittelu toteutetaan yhdessä niin, että uudistuksen tavoitteet toteutuvat, kertoo Taito Vainio.
Lue lisää:
Pelastustoimen uudistaminen
Aluehallinnon uudistus
Lisätietoja: hankejohtaja Taito Vainio, 0295 488 423, [email protected]