Väkivalta auttajaa kohtaan on yksiselitteisesti tuomittavaa
Pelastajien ja ensihoitajien pitää voida tehdä työtään rauhassa, ilman pelkoa väkivallasta. Hallitusohjelmassa linjattu pelastusalan kansallinen työturvallisuushanke tarjoaa ratkaisuja työturvallisuuden akuuteimpiin haasteisiin.
Hallitus on ottanut vakavasti pelastajien ja ensihoitajien työssään kokemat väkivaltatilanteet ja niiden uhan. Ensihoitajat ja pelastajat joutuvat kohtaamaan työssään yhä useammin erilaisia uhka- ja väkivaltatilanteita. Vain osa näistä tilanteista päätyy tilastoihin.
Oikeusministeriön johdolla valmistellun lakiuudistuksen mukaan hälytystehtävissä kohdattuun väkivaltaan puututaan aiempaa ankarammin. Tämä alalla kauan odotettu muutos on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. On tärkeää, että lainsäädäntö ilmaisee selkeästi sen, että yhteiskunta ei hyväksy väkivaltaa auttajia kohtaan. Hyökkäys auttajaa ja viranomaista kohtaan on hyökkäys yhteiskuntaa kohtaan.
Hallitusohjelmaan kirjattu pelastusalan kansallinen työturvallisuushanke jatkaa tätä tärkeää työtä. Haluamme löytää lisää keinoja, miten muun muassa pelastusalalla ilmeneviin uhka- ja väkivaltatilanteisiin voidaan varautua ja ehkäistä niitä nykyistä paremmin. Tavoite on, että henkilöstö saa uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimiseen ja niistä ilmoittamiseen enemmän tukea. Tarvitaan myös valtakunnallinen toimintamalli ja yhtenäistä koulutusta.
Auttajan työhön kuuluu väistämättä myös ennalta-arvaamattomia tilanteita, joihin ei voi täysin varautua. Jos auttaja joutuu väkivallan uhriksi, hänen pitää saada tukea tilanteiden jälkipurkuun ja -hoitoon.
Työturvallisuudesta ei voi tinkiä
Pelastusalan kansallisessa hankkeessa työturvallisuutta käsitellään laajasti ja yhteistyössä alan kanssa. Asian eteen on jo tehty paljon hyvää työtä alan organisaatioissa ja verkostoissa, mutta kehitettävää on edelleen.
Uhka- ja väkivaltatilanteiden lisäksi pelastajat altistuvat työssään erilaisille vaarallisille aineille. Pelastajien altistumishaittojen vähentäminen onkin valittu yhdeksi hankkeen keskeisistä aiheista. Tarkoitus on esimerkiksi selvittää, miten tutkimustietoa ja uutta teknologiaa voisi hyödyntää enemmän altistumishaittojen vähentämisessä.
Työnantaja vastaa esimerkiksi työn riskien kartoittamisesta, ohjeista, koulutuksesta ja suojavarusteista. Työturvallisuus on kuitenkin asia, johon jokainen voi osaltaan vaikuttaa. On tärkeää, että työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ovat selkeitä, niitä noudatetaan ja poikkeamista ilmoitetaan. Valtakunnallinen kokonaiskuva alan tilanteesta on tärkeä, jotta työturvallisuutta voidaan kehittää pitkäjänteisesti.
Ensihoitajien ja pelastajien työssäjaksamisen ja työkyvyn sekä pelastusalan veto- ja pitovoiman edellytys on, että työtä voi tehdä pelotta ja turvallisesti. Tällöin myös auttaja pystyy suoriutumaan tehtävästään parhaiten.
Mari Rantanen
sisäministeri