Yhteiskunnan häiriönsietokyvyn ylläpitäminen ja CER-toimijat
CER-direktiivi (CER – Critical Entities Resilience) määrittää EU-maille yhteiset varautumisen minimistandardit, mutta edistynyt häiriönsietokyky syntyy eri organisaatioiden omista toimista. Lue lisää pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan kolumnista.
CER-laki (310/2025) toimeenpanee EU:n CER-direktiivin (EU 2022/2557), jonka tavoitteena on vahvistaa kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koko unionin alueella ja asettaa kaikille EU:n jäsenmaille yhteiset varautumisen minimistandardit. Laki kattaa 11 toimialaa, joiden palvelujen häiriöillä olisi merkittäviä, yhteiskunnan toimintakykyä heikentäviä vaikutuksia. Direktiivin ja lain ydin on kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa vahvistamalla kriittisten toimijoiden riskienhallintaa ja häiriönsietokykyä.
Kuva: CER-lain mukaiset toimialat
Sisäministeriö vastaa CER toimeenpanon yleisestä ohjauksesta ja yhteensovittamisesta ja vastuuministeriöt nimeävät omilla toimialoillaan kriittiset toimijat. Valvovat viranomaiset (esim. Valvira, Fimea, Traficom) valvovat sektorikohtaisesti CER velvoitteiden noudattamista. Valtioneuvoston tilannekeskus vastaanottaa mm. poikkeamailmoituksia valvovien viranomaisten ohella. Kriittiset toimijat laativat riskienarvioinnit ja häiriönsietokykysuunnitelmat sekä ilmoittavat merkittävistä poikkeamista, jos sellaisia ilmenee.
CER-velvoitteet tulevat koskemaan vain niitä toimijoita, jotka vastuuministeriöt määrittävät kriittisiksi 17.7.2026 mennessä. Varautuminen, henkilöstön turvallisuudesta huolehtiminen ja jatkuvuuden- ja riskienhallinta ovat kuitenkin kaikkien toimijoiden vastuulla, kuten ennenkin. CER vahvistaa unionin laajuisen minimitason, mutta edistynyt häiriönsietokyky syntyy eri organisaatioiden omista toimista. Etenkin Ukrainan sodan myötä kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on noussut entistäkin tärkeämmäksi. CER:n painotus ennakoivaan riskienhallintaan ja kykyyn palautua häiriöistä vastaa näitä oppeja.
CER-laki edellyttää kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan valtakunnallisen suunnitelman (eli kansallisen CER-strategian) hyväksymistä vuonna 2026. Suunnitelma määrittää kriittisten toimijoiden yleisen häiriönsietokyvyn parantamiseen tarvittavat toimenpiteet. Suunnitelmassa määritetään yhteiset strategiset tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet.
CER ei korvaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia, kansallista huoltovarmuusjärjestelmää tai toimijoiden omia jatkuvuudenhallinnan suunnitelmia. Tämän vuoksi CER kannattaa liittää osaksi kriittisten toimijoiden tavanomaisia turvallisuus- ja varautumisen prosesseja – ei erilliseksi kokonaisuudeksi.
Kimmo Kohvakka
pelastusylijohtaja