Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Ylijohtaja Jorma Vuorio: ”Maahanmuuttokeskustelussa on vältettävä ylilyöntejä”

Sisäministeriö 16.6.2020 12.21
Uutinen
Jorma Vuorio.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Jorma Vuorio jää tänä kesänä eläkkeelle. Vuoriolla on vuosikymmenten kokemus maahanmuuttohallinnosta. Mitä muut voivat häneltä oppia?

Kun ylijohtaja, osastopäällikkö Jorma Vuorio aloitti työnsä sisäministeriössä vuonna 2013, tuskin kukaan osasi aavistaa, että hänet saateltaisiin eläkkeelle etäyhteydellä. Seitsemään vuoteen on mahtunut paljon – puhumattakaan yli 40 vuoden urasta julkishallinnossa.

– Aloitin virkamiesurani maalaisnimismiehenä aluksi Lapissa ja sitten Hämeessä. Nuo ensimmäiset kymmenen vuotta lähellä paikallisia ihmisiä antoivat arvokasta elämänkokemusta, josta on ollut hyötyä koko virkaurani ajan, kertoo Vuorio.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Vuorio työskenteli ylijohtajana Ulkomaalaisvirastossa, joka vuonna 2007 nimettiin uudelleen Maahanmuuttovirastoksi. Kaikkiaan näkemystä maahanmuuttohallinnosta on kertynyt vielä pidemmältä ajalta.

– Maahanmuuttoon liittyvät asiat olivat vastuullani jo 90-luvulla, kun työskentelin apulaispoliisitarkastajana lääninhallituksessa ja sen jälkeen poliisiylitarkastajana sisäministeriössä, Vuorio kertoo.

Suomi tutustui pakolaisuuteen 1990-luvulla

Osastopäällikkönä Vuorion tehtävänä on ollut paitsi johtaa sisäministeriön maahanmuutto-osaston toimintaa, myös kehittää ja seurata koko toimialaa. Niinpä hän oli tapahtumien ytimessä myös vuosina 2015 ja 2016, joita moni pitää maahanmuutossa käänteentekevinä.

Vuorio muistaa elävästi ajan poikkeuksellisuuden. Vuosikymmenten aikana merkittäviä käänteitä on kuitenkin ollut useampia, ja jokainen on osaltaan vaikuttanut viranomaistoiminnan kehittämiseen.

– Kun Neuvostoliitto hajosi 90-luvun alussa, somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi nopeasti tuhansiin. Se oli eräänlainen taitekohta koko Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Aiemmin turvapaikanhakijoita oli tullut Suomeen vain muutamia kymmeniä vuosittain, Vuorio muistelee.

Somalialla ja Neuvostoliitolla oli ollut läheiset suhteet, ja moni somalialainen oli ollut Neuvostoliitossa opiskelemassa tai töissä. Heidän tulonsa tutustutti suomalaiset pakolaisuuteen ja johti samalla Suomen maahanmuuttohallinnon uudistamiseen. Vastaanottojärjestelmä ja turvapaikkamenettely rakennettiin nopeasti uudelta pohjalta. Vuonna 1995 perustettiin itsenäinen Ulkomaalaisvirasto.

Vuorion mieleen ovat jääneet erityisinä myös vuodet 2008 ja 2009, jolloin Suomeen saapui muun muassa satoja Bulgarian romaneja.

– Kokemus valmensi tulevaan. Pienemmässä mittakaavassa koettiin jo kaikki ne haasteet, jotka toistuivat muutama vuosi myöhemmin.

UMA-tietojärjestelmä on tärkeä saavutus

Haasteiden ratkomisessa yhteistyö on ensisijaisen tärkeää. Esimerkkinä onnistumisesta Vuorio mainitsee UMA-tietojärjestelmän, jonka avulla useat viranomaiset käyttävät ulkomaalaisrekisteriä. UMA otettiin käyttöön vuonna 2010, ja nykyään potentiaalisia käyttäjiä on noin 15 000.

– Sain osallistua UMAn rakentamiseen alusta alkaen, ja toimin yhdeksän vuoden ajan hankkeen poikkihallinnollisen ohjausryhmän puheenjohtajana. Jokainen taklattu ongelma oli onnistuminen sinänsä, liittyipä asia sitten rahoitukseen, tekniikkaan tai vaikka muiden hallinnonalan edustajien motivoimiseen, kertoo Vuorio.

Järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä tavoitteena on automatisoitu päätöksenteko, joka vapauttaisi Maahanmuuttoviraston henkilöstön resursseja rutiininomaisista tehtävistä vaativampiin.

– Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että UMA on kansainvälisestikin yhä yksi edistyksellisimmistä ja monipuolisimmista sähköisistä järjestelmistä maahanmuuton alalla.

Maahanmuuttokeskustelussa täytyy hahmottaa kokonaisuus

Jorma Vuoriolle rekrytoidaan parhaillaan seuraajaa. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 16.

– Tehtävään valitaan varmasti maahanmuuttohallinnon hyvin tunteva henkilö, eli sen osalta ohjeita tuskin tarvitaan. Tärkeintä onkin mielestäni se, että tuleva osastopäällikkö tukee osaston asiantuntijoita kaikin tavoin heidän työssään. Seuraajani saa hienon joukkueen johdettavakseen, Vuorio sanoo.

Julkisuudessa viranomaisiin suhtaudutaan usein kriittisesti – se on Vuorion mielestä luonnollista. Uhkailua tai henkilökohtaisuuksiin menemistä ei kenenkään pidä sietää, mutta väärinkäsityksiä voi aina korjata. Näin hän on itse toiminut muun muassa Twitterissä.

Usein tunteet kuumenevatkin juuri silloin, kun kyseessä on maahanmuutto. Aihe jakaa kansaa: Suomi ja suomalaiset ovat kansainvälistyneet vauhdilla sitten 1990-luvun, ja nykyään tiedostetaan muun muassa työvoiman maahanmuuton välttämättömyys. Toisaalta asenteet ovat viime vuosina myös koventuneet.

Asiantuntijoiden rooli on tuoda keskusteluun ja myös päätöksentekoon faktoja.

– Maahanmuuttokeskustelussa ylilyöntejä täytyisi kaikin tavoin välttää. Ehdoton kriittisyys tai toisaalta ongelmien kieltäminen eivät perustu tosiasioihin, Vuorio painottaa.

Hän peräänkuuluttaakin kokonaiskuvan hahmottamista. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia, sillä muuttoliikkeet vaikuttavat yhteiskuntaan monin eri tavoin.

– Nämä eivät ole joko–tai-kysymyksiä. Maahanmuuton on oltava yhtä aikaa sekä hallittua että oikeusvarmaa.