Ympäristövahinkojen torjunnan kansallisen strategian tavoitteena on ohjata varautumista nykyisiin ja tuleviin uhkiin 

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ympäristövahinkojen torjunnan kansallisesta strategiasta vuoteen 2035. Strategia hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 16.2. ja sen päätavoitteena on ohjata viranomaisten varautumista nykyisiin ja tuleviin ympäristövahinkouhkiin. Strategian päivittäminen on tarpeen, jotta eri toimijoiden vastuut saadaan nykylainsäädännön mukaisiksi. Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa. Strategiassa huomioidaan myös toimintaympäristön muutokset. 

- Itämeri ja maamme sisävesialueet ovat ainutlaatuisia luonnonympäristöjä, joita on suojeltava sekä pitkäkestoisilta ympäristöongelmilta että äkillisiltä ympäristövahingoilta. Suomi haluaa olla Itämeren alueen johtava ympäristövahinkojen torjunnan osaaja ja suunnannäyttäjä. Uusi strategia tukee viranomaisia ympäristövahinkojen torjunnassa, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen. 

Vahinkotilanteessa kaiken toiminnan tulee palvella yhteisen tavoitteen saavuttamista

Strategia tukee viranomaisia varautumisessa, asettaa vaatimuksia toiminnan suunnittelulle ja osoittaa kansallisen tahtotilan resurssien suunnittelun tueksi. Kaikkien toimijoiden vastuulla on toimeenpanna omat velvoitteensa ja jalkauttaa strategia omaan varautumissuunnitteluunsa. Vastuuviranomaisten tehtävänä on toiminnan yhteensovittaminen niin, että ympäristövahinkotilanteessa kaikki toiminta palvelee yhteisen tavoitteen saavuttamista.

Strategian tärkeyttä sekä ajankohtaisuutta korostaa vuonna 2022 muuttunut ja edelleen muuttuva toimintaympäristö, jossa meriliikenteeseen kohdistuu merkittäviä muutoksia ympäristöpäästöjen vähentämiseksi.

Myös alusliikenne merialueellamme on muuttunut. EU:n asettamat Venäjän vastaiset pakotteet ovat vaikuttaneet öljykuljetuksiin Suomen lähialueella. Suomenlahdella liikkuu nyt aiempaa vanhempaa aluskalustoa, jota Venäjä käyttää öljykuljetuksiinsa. Talvimerenkulkuun liittyvät riskit tulee huomioida myös ympäristövahinkojen torjuntaan varautumisen näkökulmasta.

Öljy- ja kemikaalivahingot tyypillisiä ympäristövahinkoja

Öljy- ja kemikaalivahingot ovat tyypillisiä ympäristövahinkoja. Niillä tarkoitetaan alusöljy- ja aluskemikaalivahinkoja merellä, rannikolla ja sisävesillä sekä öljy- ja kemikaalivahinkoja maa-alueilla. Rajavartiolaitos vastaa ympäristövahinkojen torjunnasta aavalla merellä. Rannikolla, sisävesillä ja maa-alueilla torjuntavastuu on pelastuslaitoksilla.

Suomen ympäristökeskus SYKE ja paikalliset ELY-keskukset avustavat asiantuntemuksellaan Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitosten johdolla tehtävässä vahinkojen torjunnassa sekä kunnan johdolla tehtävässä jälkitorjunnassa.

SYKE:n selvityksestä "Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2013‒2019" käy ilmi, että noin 90 % ympäristövahingoista on öljyvahinkoja ja loput lähinnä teollisuuskemikaalien käytössä syntyneitä. Onnettomuuksia tapahtuu varsinkin liikenteessä ja kuljetustoiminnassa.

Strategia on valmisteltu yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa

Strategia on valmisteltu laajapohjaisessa yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Työhön on osallis-tunut sisä-, ympäristö- ja puolustusministeriön lisäksi ympäristövahinkojen torjuntatoimiin osallistuvien viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen asiantuntijoita.

Strategian toimeenpanoa seuraa sisäministeriön asettama öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan valtakunnallinen neuvottelukunta. Siinä ovat edustettuina keskeiset ympäristövahinkojen torjuntaan osallistuvat viranomaiset ja sidosryhmät.

Lisätietoja:
komentaja Mikko Simola, meriturvallisuusyksikön päällikkö, Rajavartiolaitos, p. 0295 421 151, [email protected]
sisäministerin erityisavustaja Mikko Jalo, p. 050 304 8522, [email protected] (ministeri Mikkosen haastattelupyynnöt)