FI SV

Kansliapäällikkö Viljanen: Vihapuherikollisuus leviää ja laajenee verkossa

Sisäministeriö 17.5.2009 9.00
Tiedote -

Viharikokset vahvistavat ennakkoluuloja, pelkoa ja vihamielisyyttä eri ihmisryhmien välillä. Internetin myötä viharikokset ovat kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan huomattavasti yleistyneet ja verkkoon on syntynyt erityisiä viharyhmiä. Ns. vihapuherikollisuus on globalisoitunut. Valtioiden rajat ylittävä kyberavaruus mahdollistaa kansallisen lainsäädännön kiertämisen ja siksi vihapuherikoksien tekijöitä on vaikea saattaa edesvastuuseen.

- Viharikoksia yhdistää se, että ne kohdistuvat yksilön kautta koko yksilön edustamaan ryhmään ja näin niiden seuraukset ovat yksilökohtaisia seurauksia laajemmat. Ne ovat usein ns. tavallisen ihmisen toiseen tavalliseen ihmiseen kohdistamaa rikollisuutta. Koska uhriksi joutumisen syynä on henkilön oma ominaisuus, kuten vammaisuus, etninen tausta tai seksuaalinen suuntautuneisuus, rikoksilta ei juuri voi suojautua, kertoi Viljanen tänään sunnuntaina 17.5 kansainvälisessä homofobian vastaisessa tilaisuudessa Helsingissä.

- Viharikokset ovat aina kulttuurisidonnaisia. Niihin liitetty kansallinen lainsäädäntö kertoo yhteiskunnan arvoista, joita halutaan suojella. Onkin aika miettiä, olisiko myös Suomen lainsäädännössä tunnistettava viharikollisuus omana lajinaan. Nykyisin lainsäädäntömme ei sitä tunnista eikä ilmiön laajuutta systemaattisesti seurata, ainoastaan rasististen rikosten osalta seuranta on jo olemassa. Rasistinen motiivi on myös rikoksen koventamisperuste, sanoi Viljanen.

Mitään muuta lähtökohtaa ei Viljasen mukaan Suomessa voi olla kuin se, että ihmisellä on oikeus aina tulla kohdelluksi tasavertaisesti seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus ei tulisi jäädä vain juhlapuheisiin. Toisten ihmisten eriarvoisen kohtelun salliva julkinen keskustelu on Viljasesta huolestuttava ilmiö.

- Homokulttuuri ei saa tämän päivän Suomessa olla vain selviytymisen kulttuuria, jossa uhkana on pelko syrjinnästä, vaan sen on oltava osa tasa-arvoisen ja perusoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan kulttuuria, Viljanen painotti.

Viharikollisuuden tilastointia kehitetään

Sisäasiainministeriö käynnistää ensimmäisen viharikollisuutta koskevan tilastojulkaisun kokoamisen tänä vuonna. Rasistiset rikokset poimitaan poliisin tietojärjestelmästä ensin ja muut viharikokset sen jälkeen, kun käsitteiden määrittely on saatu loppuun. Tavoitteena on, että tiedot kerätään jatkossa vuosittain.

Kysymys ei ole varsinaisesta tutkimushankkeesta, vaan viharikollisuutta kuvaavan tilastoinnin kehittämisestä. Kehittämistyön aikana pyritään saattamaan alulle myös poliisin rikosilmoitusjärjestelmän (Patja) kehittäminen vastaamaan paremmin rasististen ja muiden viharikosten luokittelua.

- Hankkeen loppupuolella järjestetään seminaari, jossa kehitystyön tuloksista ja mahdollisista muista uudistuksista voidaan keskustella käytännön työtä tekevien kanssa, Viljanen kertoi.

Poliisiammattikorkeakoulussa ja sisäasiainministeriön poliisiosastolla on seurattu rasististen rikosten kehitystä noin kymmenen vuoden ajan. Seuranta on perustunut rikosilmoitustietoihin. Poliisin sähköisessä rikosilmoituslomakkeessa on eräitä perusteita, joiden mukaisesti ilmoituksen vastaanottajan tulee luokitella tekemänsä ilmoitus. Yksi näistä perusteista on ollut rasismi. Rasistinen rikos on käsitteenä suppeampi kuinviharikoksen käsite.

Nyt meneillään olevan hankkeen tarkoituksena on Viljasen mukaan kehittää suomalaista rasistisen rikollisuuden tilastointia ja seurantaa laajemmaksi viharikollisuuden seurannaksi. Tärkeä osuus uuden menetelmän kehittämistä on oikeiden hakusanojen löytäminen ja testaaminen.

- Tällaisia järjestelmiä on käytössä ainakin Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa. Projektiryhmä on tutustunut Ruotsin käytäntöihin. Ruotsissa hakusanoja on käytössä yhteensä 265.

Viljasen mukaan on tärkeää pitää sanalista ajankohtaisena ja yhteiskunnan ilmiöiden mukaisena päivittämällä sitä tarpeen mukaan. Jos rikosilmoituksesta on havaittavissa useita vihamotiiveja, valitaan niistä tilastoitavaksi motiivi, joka selvimmin ilmoituksessa tulee esiin.

Sisäasiainministeriö on vuodesta 2008 lähtien vastannut yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten yhteensovittamistehtävistä. Tähän tehtäväalueeseen kuuluvat mm. yhdenvertaisuussuunnittelun ohjaus ja edistäminen, syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpano ja yhteistyö Euroopan unionin komission ja muiden jäsenmaiden kanssa syrjinnän torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Lisätietoja: kansliapäällikkö Ritva Viljanen, (09) 1604 2803