Poliisi priorisoi tehtäviään oikein ja onnistuu niissä hyvin

Noin 88 % poliisibarometrikyselyyn vastanneista kokee, että poliisi kykenee pääosin tai kokonaan kantamaan vastuunsa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta Suomessa. Kyselytulokset ovat olleet hyvät jo pidemmän aikaa. Merkittävää on myös, että tulokset ovat vuoden 2012 jälkeen jopa parantuneet.

- Poliisit ovat priorisoineet toimintaansa oikein ja hoitaneet kansalaisten kannalta tärkeimmät tehtävät erinomaisesti, sanoo sisäministeri Kai Mykkänen.

Suurin osa suomalaisista luottaa edelleen poliisiin. Tuoreen poliisibarometrin mukaan noin 95 % suomalaisista luottaa poliisiin joko melko paljon tai erittäin paljon. Kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen, väkivaltarikosten selvittäminen ja torjunta, kotiväkivaltaan puuttuminen ja terrorismin torjunta ovat vastaajien mielestä poliisin tärkeimpiä tehtäviä.

- Poliisitoiminnan tärkein pääoma ja voimavara on luottamus. Se on ansaittava, eikä sitä ole missään olosuhteissa varaa menettää. Luottamus ansaitaan päivittäin sen perusteella miten kohtaamme ja kohtelemme asiakkaitamme, ja miten poliiseina myös itse noudatamme tinkimättömästi lakia niin virantoimituksessa kuin vapaa-aikanamme, toteaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisibarometri on haastattelututkimus, jossa tutkitaan kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tutkimus on toteutettu yhteensä kymmenen kertaa vuosien 1999–2018 välisenä aikana. Uusinta barometria varten haastateltiin yhteensä 1096:a Manner-Suomessa asuvaa 15–79 -vuotiasta henkilöä marraskuun 2017 ja tammikuun 2018 aikana.

Omaisuusrikoksista ilmoitetaan aiempaa useammin

Rikollisuustilanne koetaan nyt jonkin verran vakavammaksi kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2016, mutta pitkällä aikavälillä kehitys on ollut myönteistä. Tutkituista rikoslajeista yleisimpiä ovat omaisuuden varastaminen, omaisuuden vahingoittaminen sekä pahoinpitelyt. Yhteensä noin 32 % vastaajista on joutunut omaisuuden varastamisen uhriksi ainakin kerran elämässään. Vastaajista noin 22 % ilmoitti, että omaisuutta on joskus vahingoitettu ja 16 %, että on joskus joutunut pahoinpitelyn uhriksi.

Vastausten perusteella näyttää siltä, että omaisuusrikokset ovat vähentyneet pitkän aikavälin kuluessa suhteellisen tasaisesti. Ilmoittamisaktiivisuus omaisuusrikoksissa on kuitenkin kasvanut sekä pitkällä aikavälillä että etenkin viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. Muutos on ollut suurin autovarkauksissa tai niiden yrityksissä sekä omaisuuden vahingoittamisen tapauksissa. Ilmoittamisaktiivisuus vuonna 2018 oli kummassakin näistä rikoslajeista noin 10 prosenttiyksikköä vuotta 2016 korkeammalla tasolla.

Poliisin toiminta ei ole virheetöntä

Noin 95 % tässä tutkimuksessa haastatelluista henkilöistä ilmoitti luottavansa poliisiin joko melko paljon tai erittäin paljon. Noin 86–87 % vastaajista oli sitä mieltä, että usein tai erittäin usein poliisi kohtelee ihmisiä kunnioittavasti, ja tekee oikeudenmukaisia ja puolueettomia päätöksiä.

Poliisin toiminta ei kuitenkaan ole virheetöntä. Tutkimuksessa pyydettiin nyt ensimmäistä kertaa haastateltavien arvioita poliisin tekemistä selvistä virheistä arkisessa poliisitoiminnassa, kuten sakotustilanteissa tai järjestyshäiriöiden selvittämisessä. Lähes joka viides haastateltu (18 %) katsoi, että poliisi on tehnyt selviä virheitä omassa toiminnassaan.

Avopalautteiden perusteella poliisi on tehnyt virheitä esimerkiksi liikennerikkomusten arvioinnin yhteydessä. Tämän lisäksi vastaajat ovat havainneet poliisin omia liikennerikkomuksia, poliisin epäasiallista käytöstä, tilanteisiin nähden liiallista voimankäyttöä sekä vähempiosaisiin ja esimerkiksi maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin kohdistuvia epäoikeudenmukaisia ratkaisuja. Usein mainittiin myös, että poliisi ei kuuntele, ei ole tullut häiriötapauksissa paikalle, on jättänyt asioita tai rikoksia tutkimatta tai jättänyt tutkinnan perusteettomasti kesken.

Seksuaalirikoksista ilmoitetaan poliisille harvoin

Seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksia näyttäisi olevan enemmän kuin vielä 2010-luvun alussa, mutta ilmoittamisaktiivisuus on samalla tai jonkin verran matalammalla tasolla kuin vuosikymmenen alkupuolella.

Nuorista alle 30-vuotiaista naisista noin 76 prosenttia kokee, että heitä ei ole koskaan elämänsä aikana seksuaalisesti ahdisteltu, tai että he eivät ole koskaan kohdanneet seksuaalista väkivaltaa. Vuonna 2010 sama luku oli noin 87 prosenttia. Ikääntyneempien naisten osalta tilanne näyttäisi olevan samanlainen kuin vuosikymmenen alussa.

Kyse voi olla siitä, että seksuaalinen ahdistelu tai väkivalta on lisääntynyt, tai siitä, että samanlainen tai lähes samanlainen tapahtuma koetaan nyt aiempaa useammin seksuaaliseksi ahdisteluksi tai väkivallaksi. Sekä tapahtumat että tapahtumia koskevat tulkinnat ovat voineet muuttua.

Ilmoittamisaktiivisuus seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksista näyttää viime vuosina joko pysyneen ennallaan tai laskeneen. Tämän tutkimuksen perusteella noin 17 % seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksista ilmoitetaan poliisille. Osuus on selvästi pienempi kuin muiden rikostyyppien vastaavat osuudet.

Poliisibarometri 2018 löytyy täältä:
www.polamk.fi/julkaisutLinkki toiselle sivustolle

Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Matti Vuorensyrjä, p. 0295 483 806, matti.vuorensyrja@poliisi.fi
erityisavustaja Titta Andersson-Bohren, p. 0295 488 502, titta-andersson-bohren@intermin.fi (ministeri Mykkäsen haastattelupyynnöt)
poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, p. 0295 418 900, seppo.kolehmainen@poliisi.fi