FI SV

Selvitys: Turvallisuudessa on isoja eroja eri väestöryhmien välillä

Sisäministeriö 31.5.2018 9.00
Tiedote 61/2018
Selvitys: Turvallisuudessa on isoja eroja eri väestöryhmien välillä
Kuva. Riitta Supperi

Maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset nuoret kokevat muita nuoria enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa. Ikääntyneet joutuvat rikoksen uhriksi harvemmin kuin muu väestö. Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten. Kaikista tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti Suomessa kuolleista ihmisistä kaksi kolmannesta on miehiä. Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi selvityksestä Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille? Turvallisuuden toteutuminen eri sukupuolten ja väestöryhmien kannalta.

- Naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on yksi selvityksen esiin nostama esimerkki turvallisuuden eriarvoisuudesta. Ongelma on tunnistettu jo pitkään, mutta silti tilanne ei ole parantunut. Eri viranomaisten on toimittava aktiivisesti ongelman ratkaisemiseksi, pelkkä rikosprosessi ei riitä. Esimerkiksi neuvolassa asia on otettava puheeksi jokaisen perheen kanssa, sisäministeri Kai Mykkänen sanoi julkistustilaisuudessa.

KPMG ja WoM laativat 31.5. julkistetun selvityksen sisäministeriön toimeksiannosta. Selvitys on kattavin katsaus olemassa olevaan tietoon eri ryhmien turvallisuuden tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Lisäksi selvitystä varten kerättiin näkemyksiä turvallisuuden parissa toimivilta organisaatioilta kyselyllä ja haastatteluilla. Suomi on useilla mittareilla ja eri arvioissa maailman turvallisin maa ja numeroiden valossa tämä kehitys on jatkunut myönteisenä pitkään. Turvallisuus ja turvattomuutta aiheuttavat asiat kuitenkin jakautuvat hyvin eri tavoin eri sukupuolten välille. Myös muut ominaisuudet kuten ikä, asuinpaikka, tulotaso, perhetausta ja koulutus vaikuttavat paljon turvallisuuteen.

Toinen selkeä turvallisuuden epätasa-arvosta kertova tosiasia on maahanmuuttajien ja muiden etnisten vähemmistöjen kohtaama väkivalta, syrjintä ja vihapuhe. Vaarana on, että ilman oikeita toimenpiteitä väkivallan taustalla oleva rasismi tai syrjintä lisää ulkopuolisuutta, joka vuorostaan heikentää kotoutumista ja lisää syrjäytymistä. Toisaalta selvitys kertoo myös, että maahanmuuttajien kokemasta väkivallasta suhteettoman suuri osuus on toisten maahanmuuttajien tekemää. Räikeimmät esimerkit tästä ovat kunniaan liittyvä väkivalta, lasten lähettäminen ulkomaille turvattomiin olosuhteisiin ja tyttöjen sukuelinten silpominen. Ihmis- ja perusoikeuksien suojan on ulotuttava yhteiskunnassa kaikkien yhteisöjen sisälle.

Yksi selvityksen tulos on se, että eri väestöryhmien turvallisuudesta tiedetään liian vähän. Tieto on perusta sille, että eroja voidaan pienentää tehokkaasti. Koska turvallisuusongelmat kasautuvat selvästi joillekin väestöryhmille, aivan erityisesti syrjäytyneille ihmisille, näihin ryhmiin panostamalla voidaan parantaa koko yhteiskunnan turvallisuutta.

- Tavoitteeksi ei enää riitä se, että Suomi on maailman turvallisin maa keskiarvoilla mitattuna. Seuraava luonnollinen kehitysaskel on se, että Suomi on maailman turvallisin maa kaikille ja että se on kaikille yhtä turvallinen. Tämän tavoitteen on näyttävä myös viranomaisten työssä, ministeri Mykkänen painotti.

Selvitys on osa Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan 100 tasa-arvotekoa -hanketta ja liittyy sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoon.

Onko Suomi maailman turvallisin maa kaikille? Turvallisuuden toteutuminen eri sukupuolten ja väestöryhmien kannalta

Lisätietoja

strategiapäällikkö Ari Evwaraye, p. 0295 488 373, ari.evwaraye@intermin.fi
erityisasiantuntija Lauri Holmström, p. 0295 488 220, lauri.holmstrom@intermin.fi (1.6. alkaen)
erityisavustaja Titta Andersson-Bohren, p. 050 5131 539 (ministeri Mykkäsen haastattelupyynnöt)