Haku

Suomen maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvän lainsäädännön valmistelu perustuvat hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin.

Suomi osallistuu NATO:n siviilivalmiusyhteistyöhön ja on jäsenenä NATO:n siviilivalmiussuunnittelukomiteassa (CEPC) sekä sen alaisessa pelastusryhmässä (CPG). Suomi on mukana NATO:n kumppanuusmaana siviilivalmiuden kehittämistyössä.

Usein kysytyt kysymykset kaksoiskansalaisuudesta Kaksoiskansalaisuus tarkoittaa sitä, että samalla henkilöllä on samanaikaisesti kaksi tai useampia kansalaisuuksia. Mitä tarkoittaa, että Suomi hyväksyy kaksoiskansalaisuuden? Suomen kansalaisella v...

Ympäristövahinkojen torjunta merialueilla Itämeri on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmassa, joten öljy- tai kemikaalivahingon riski on aina läsnä. Merellisten öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta j...

Usein kysytyt kysymykset turvapaikanhakijoista Kuka on turvapaikanhakija? Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee kansainvälistä suojelua. Kansainvälistä suojelua voi saada, jos henkilöllä on aihetta perustellusti pelätä joutuvansa vainotuksi (al...

Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisaseman saa Suome...

Maahanmuuttoon liittyviä lakeja ja asetuksia Maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön valmistelusta vastaa suureksi osaksi sisäministeriö. Maahantulo, maastalähtö, oleskelu ja työnteko Ulkomaalaislaki 301/2004 on soveltamisalaltaan laajin maahanmuutto...

EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus auttaa EU:ta tehostamaan ulkorajojensa valvontaa sekä turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä. Samalla huolehditaan turvapaikanhakijoiden oikeuksista. Sopimuk...

Terrorismin torjunta perustuu laajaan yhteistyöhön Terrorismissa on kyse vakavasta hyökkäyksestä demokratiaa ja oikeusvaltiota kohtaan. Sillä loukataan poikkeuksellisen vakavasti sellaisia yleismaailmallisia arvoja, kuten ihmisarvo, vapaus, tasa-a...

Usein kysytyt kysymykset kansalaisuuden menettämisestä Tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voi menettää Suomen kansalaisuuden. Tällaisia rikoksia ovat maanpetos, valtiopetos ja Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarko...

Maahanmuutto Sisäministeriö vastaa maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön valmistelusta, ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa sekä tulosohjaa Maahanmuuttovirastoa. Tavoitteena on hallittu ja yhteiskunnallisesti kestävä maahanmuutto sekä turvallin...

Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja valmistelee sitä koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi.

Sisäministeriö johtaa ja koordinoi väestönsuojelun kansallisia järjestelyitä. Pelastustoimen vastuulla on toimialaansa kuuluvat väestönsuojelutehtävät valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Sisäministeriön asiakirjajulkisuuskuvaus Tämä on julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019, tiedonhallintalaki, TihL) 28 §:n mukainen asiakirjajulkisuuskuvaus, jonka tarkoituksena on opastaa ja tukea tietopyyntöjen tekemisessä si...

Maasta poistaminen ja poistuminen Henkilöllä, jolla ei ole laillisen oleskelun edellytyksiä Suomessa, on velvollisuus poistua maasta. Tämä tarkoittaa muun muassa kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saaneita ihmisiä tai rikosten perus...

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Suomessa perustuu yhteiskunnan turvallisuuden varmistamiseen kaikissa olosuhteissa, laaja-alaiseen koko yhteiskunnan yhteistyöhön, tietojohtoisiin toimintamalleihin sekä...

16.4.2026 | Toukokuussa 2024 tapahtui historiallinen läpimurto, kun EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (ns. pakti) hyväksyttiin pitkien neuvottelujen jälkeen. Kyseessä on merkittävä kokonaisuudistus, joka vaikuttaa kaikkiin EU-jäsenvaltioihin ja niiden maahanmuuttoviranomaisiin. Sopimuksen säädöksiä aletaan soveltaa 12.6.2026.

Hallitusohjelman uudistukset maahan­muutto­politiikkaan Hallitusohjelman tavoitteena on uudistaa Suomen maahanmuutto­politiikkaa niin, että se tarjoaa avun hädänalaisille ja estää väärinkäytökset. Suomen turvapaikkapolitiikkaa kiristetään vastaama...

7.5.2026 | EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen syntymiseen vaikuttanut tilannekuva on selvä. Laittomien rajanylitysten määrä EU:ssa on viime vuosina ollut korkea, vaikka vuonna 2025 luvut kääntyivät laskuun. Samaan aikaan yhä suuremman osan turvapaikkahakemuksista tekevät henkilöt, joilla ei ole edellytyksiä kansainväliseen suojeluun. Tämä ruuhkauttaa prosesseja ja hidastaa päätöksentekoa niiden osalta, jotka todella ovat suojelun tarpeessa.

30.1.2025 | Valtioneuvosto antoi eduskunnalle U-kirjelmän Euroopan unionin ja Interpolin välisestä yhteistyösopimuksesta. Yhteistyösopimuksen neuvottelujen odotetaan päättyvän tämän vuoden aikana.