Espoon uusi turvakoti esimerkki naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä
Espoon Järvenperässä on avattu uusi turvakoti, Turvakoti Pellas. Tämä on yksi käytännön esimerkki toimista naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi. Turvakotien alueellisen saatavuuden lisääminen on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimeenpanosuunnitelman tavoitteista. Toimeenpanosuunnitelman on laatinut sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva, poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta, joka vieraili 3. huhtikuuta Espoossa.
Kaikkiaan toimeenpanosuunnitelmaan kuuluu 46 toimenpidettä eri hallinnonaloilla. Toimenpiteet keskittyvät väkivallan ennaltaehkäisyyn. Suunnitelma sisältää runsaasti velvoitteita myös väkivallan uhrien suojelemiseksi ja auttamiseksi sekä väkivallan tekijöiden saattamiseksi rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan.
Turvakotien ohella seksuaalirikosten uhreille tarkoitettuja SERI-tukikeskuksia on tulossa Helsingin lisäksi Turkuun ja Tampereelle sekä myöhemmin Ouluun ja Kuopioon. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa voidaan estää myös lisäämällä ja parantamalla tiedonkeruuta, koulutusta ja viestintää. Ammattihenkilöstöä koulutetaan, jotta he tuntevat nykyistä paremmin ilmoitusvelvollisuuden liittyen esimerkiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomiseen tai ammattihenkilön oma-aloitteisen oikeuden ilmoittaa salassapitosäännösten estämättä poliisille väkivallan vaaran olosuhteista perhesurman estämiseksi. Koulutuksella lisätään myös poliisien, syyttäjien ja tuomareiden osaamista uhrin sensitiivisestä kohtaamisesta ja traumatuntemuksesta. Turvapaikanhakijoille ja kotoutumispalvelujen piirissä oleville maahanmuuttajille annetaan valistusta yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.
Vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan 30 prosenttia 18–74-vuotiaista suomalaisista nai-sista on joutunut nykyisen tai entisen kumppaninsa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.
Istanbulin sopimus kattaa kaikki väkivallan muodot
Toimeenpanosuunnitelma liittyy Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väki-vallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (ns. Istanbulin sopimus). Sopimus tuli Suomessa voimaan 1.8.2015. Istanbulin sopimus kattaa kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot. Sopimus kannustaa osapuolia soveltamaan sopimusta kaikkiin perheväkivallan uhreihin, kiinnittäen erityistä huomiota naisiin ja tyttöihin sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreina. Suomessa sopimusta sovelletaan myös miehiin ja poikiin, joihin kohdistuu perheväkivaltaa.
Toistaiseksi Istanbulin sopimuksen toimeenpanemiseksi ei ole Suomessa osoitettu erillistä määrärahaa. Toimenpiteiden rahoitus vahvistetaan ministeriöiden omassa määrärahasuunnittelussa vuosittain. Osalle toimenpiteistä on jo arvioitu rahoitustarve.
Toimeenpanosuunnitelmassa on otettu huomioon tuleva sote- ja maakuntauudistus, joka liittyy keskeisesti myös Istanbulin sopimuksessa määriteltyihin palveluihin.
Lisätietoja:
Lakimies Laura Terho, STM, p. 02951 63550, [email protected]
Neuvotteleva virkamies Minna Piispa, OM, p. 02951 50223, [email protected]
Poliisitarkastaja Heidi Kankainen, SM, p. 0295 488 335, [email protected]
- Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2018–2021 (Sosiaali- ja terveysministeri-ön julkaisuja 2017:16)
- Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen
- Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta (Valtioneuvoston hankeikkuna)