Työryhmä esittää yhdeksää suositusta monitoimitilojen turvallisuuden parantamiseksi
Monitoimitilojen turvallisuutta ja turvallisuuden parantamista pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa sisäasiainministeri Anne Holmlundille tänään 13.4. Työryhmä esittää yhdeksää suositusta turvallisuuden parantamiseksi. Suuriin monitoimitiloihin, esimerkiksi kauppakeskuksiin, tulisi nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö ja jo olemassa oleva turvallisuusjohtamistyökalu tulisi päivittää.
Työryhmä esittää monitoimitiloihin myös yhtenäistä turvallisuudenhallintajärjestelmää. Monitoimitiloissa toimii useita eri toimijoita, joilla on eritasoiset turvallisuusjärjestelyt ja -käytännöt. Monitoimitilan riskit ovat paremmin hallittavissa, jos niissä on yhtenäisemmät turvallisuudenhallintajärjestelmät. Tämä koskee toimintatapoja turvallisuusasioissa, - koulutuksessa ja -ohjeistuksessa eri toimijoiden kesken.
Yhteistyötä viranomaisten kanssa parannettava
Lisäksi työryhmän mukaan eri viranomaisten, erityisesti pelastustoimen ja poliisin, tulisi nimetä yhteyshenkilöt turvallisuusyhteistyön eri osa-alueille. Yhteyshenkilö edistäisi tiedonvaihtoa ja tukisi ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Monitoimitilassa tulisi olla toimiva ja yhteinen perehdytysmalli käytössä oleviin turvallisuusjärjestelmiin ja monitoimitiloissa työskentelevät olisi perehdytettävä niihin.
Monitoimitiloissa tulisi säännöllisesti järjestää käytännön pelastautumis- ja turvallisuusharjoituksia sekä jatkuvasti ylläpitää valmiutta vaativien eritystilanteiden varalta kaikilla organisaatiotasoilla. Työryhmän mukaan uusiin monitoimitiloihin tulisi rakentaa yhteinen valvomotila, josta kiinteistön turvallisuustilannetta pystytään tarkkailemaan ja koordinoimaan.
Haasteena turvallisuuskulttuurin ulottaminen arkipäivään
Monitoimitiloille on luotu useita turvallisuustyökaluja. Haasteena on niiden jatkuvan käytön ja niihin kirjattujen toimintatapojen ulottaminen monitoimitilan arkipäivään. Myös yhteydenpitoon liittyvät kysymykset niin monitoimitilan ja viranomaisten kuin monitoimitilan johdon sekä siellä toimivien vuokralaisten ja muiden toimijoiden kesken ovat nousseet esiin.
Tutkimusten mukaan häiriökäyttäytyminen eri muodoissaan on tyypillisin turvallisuuteen vaikuttava tekijä monitoimitiloissa. Asiakkaiden uhkaileva käytös ja ennakoimaton häiriökäyttäytyminen muodostavat turvallisuusuhan sekä tilojen työntekijöille että muille asiakkaille. Turvallisuuteen voivat vaikuttaa myös suuret yleisötapahtumat, joita tiloissa järjestetään.
Monitoimitiloissa tulee varautua myös erityistilanteisiin, jotka vaarantavat ihmishenkiä. Tällaisia ovat muun muassa tulipalot, sähkökatkokset, räjähdykset, ampumistapaukset ja mahdolliset terroriteot. Nämä ovat hyvin vakavia, todennäköisyydeltään pieniä uhkia, mutta seurauksiltaan todella suuria.
Monitoimitila on avoin tila, johon on vapaa pääsy ja jossa toimii useita toimijoita; kauppoja, kahviloita, ravintoloita, elokuvateattereita, kirjastoja sekä muita yksityisiä ja julkisia palveluja. Tällaisia monitoimitiloja ovat muun muassa kauppakeskukset. Suomessa toimi vuonna 2010 yhteensä 74 kauppakeskusta ja asiakaskäyntejä näissä tiloissa oli 318 miljoonaa. Kauppakeskusten rooli monipuolisina lähipalvelukeskittyminä on viime vuosina vahvistunut.
Sisäasiainministeriö asetti joulukuussa 2010 työryhmän pohtimaan monitoimitilojen turvallisuutta ja esittämään kehittämisehdotuksia. Työ on osa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi asiamies Matti Räisänen Kaupan liitosta ja työryhmässä olivat jäseninä kaupan, poliisin, pelastustoimen ja yksityisen turvallisuusalan edustajat.
Työryhmän koko raportti on saatavilla verkkosivulta: www.intermin.fi/julkaisu/182011
Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja Matti Räisänen, 050357 1959