Asenne ja yhteistyö ratkaisevat onnettomuuksien ennaltaehkäisyn toteutumisen

Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman käytäntöön saattamista kuvaava loppuraportti on nyt julkaistu. Raportin mukaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistettävä ja laadullisen arvioinnin työkaluja kehitettävä.

Sisäministeriön johdolla muodostettiin vuoden 2019 aikana pelastustoimialan yhteinen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma, jossa määritellään toiminnalle kansallisia vaikuttavuustavoitteita. Näiden tavoitteiden kautta pelastustoimessa päästään käsiksi yhteiskunnan ja ihmisten turvallisuuden kannalta keskeisiin ilmiöihin.

Toimintaohjelman käytäntöön saattamiseksi käynnistettiin perusteellinen prosessi. Kuluvan vuoden aikana on selvitetty ennakkokyselyllä onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntijoiden ja johdon näkemyksiä siitä, kuinka realistisina toimintaohjelman vaikuttavuustavoitteet kussakin alan organisaatiossa näyttäytyvät.

Nyt julkaistu raportti on yhteenveto prosessista. Raportissa muodostetaan kyselytulosten perusteella valtakunnallinen tilannekatsaus pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn nykytilanteesta suhteessa vaikuttavuustavoitteisiin, käsitellään vaikuttavuustavoitteiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä kootaan yhteen prosessin aikana käydyissä työpajoissa esitetyt toimenpideideat kaikkien hyödynnettäväksi.

Yhteistyö, johtamiskulttuuri ja vaikuttavuuden arviointi avainasemassa

Työpajoissa pelastustoimen henkilöstö nosti tärkeimmäksi kehitettäväksi vaikuttavuustavoitteeksi yhteistyön. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että muiden toimijoiden kanssa tehtävän työn lisäksi organisaatioiden sisäinen yhteistyö on avainasemassa vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisen kannalta. Onnettomuuksien ehkäisyn tekijöiden ja operatiivisen puolen yhteistyötä on tiivistettävä ja kaikki potentiaalinen synergia valjastettava käyttöön.

Huomionarvoista on myös, että pelastustoimen organisaatioiden välillä on merkittäviä eroja johtamiskulttuurissa sekä yleisessä ilmapiirissä. Nämä heijastuvat usein ulospäin annettavan palvelun laatuun, yhteistyön lähtökohtiin sekä muihin vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisen edellytyksiin.

Prosessin aikana kävi ilmi, että pelastusalalla on tarve perusteellisemmalle toiminnan laadulliselle arvioinnille sekä pitkän aikavälin vaikuttavuuden arvioinnille. Mittaristoa tulee kehittää numeerisen seurannan rinnalla vahvasti myös laadullisemman tarkastelun näkökulmasta. Esimerkiksi tyytyväisyysmittausten työkaluja on otettava monipuolisemmin käyttöön.

Henkilöstön asenne tarjoaa hyvän kasvualustan kehitykselle

Edellä mainittujen kokonaisuuksien kehittämiselle on pelastustoimessa hyvät puitteet. Työpajoissa kävi selvästi ilmi, että pelastusalan henkilöstöllä on avoin asenne ja paljon eteenpäin katsovia hyviä ajatuksia, joita kannattaa hyödyntää onnettomuuksien ehkäisyn palveluita kehitettäessä ja vaikuttavuustavoitteiden käytäntöön saattamisessa.

Raportissa kiteytetään, että organisaatioiden on luotava edellytykset ideoiden kuulemiselle, jalostamiselle, seurannalle ja toteuttamiselle. Kokeilukulttuuria vahvistamalla uudet ideat saadaan luontevammin käyttöön.

Lisätietoja:
pelastusylitarkastaja Jari Lepistö, p. 0295 488 218, [email protected]