Palokuolemien tilastointia syytä keskittää
Suomessa on tehtävä ratkaisu siitä, mikä on palokuolema ja mikä taho ylläpitää palokuolematilastoa. Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtä viranomaista, joka ylläpitää varsinaista palokuolematilastoa. Palokuolemaa ei ole määritelty virallisesti ja siksi kuolemansyyn määrittäminen palokuolemaksi ei kaikissa tapauksissa ole selvä asia.
Tähän tulokseen tuli palotutkinnan kehittämishankkeen loppuraportin laatinut Tampereen aluepelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö. Hän luovutti raportin sisäasiainministeri Kari Rajamäelle 16. maaliskuuta.
Palokuolemien tarkka analysointi edellyttää yleensä sellaisten tietojen selvittämistä ja kirjaamista, jotka julkisuuslain nojalla ovat salassa pidettäviä. Näiden tietojen kirjaaminen tulisi selvittää ja analysoida keskitetysti.
Salassa pidettäviä ovat esimerkiksi henkilön terveydentilaa koskevat tiedot ja henkilön yksityiselämää koskevat arkaluontoiset asiat.
Laajempi ja tarkempi tietojen kerääminen edellyttää pelastusviranomaisilta uusia toimintatapoja, muun muassa yhteistyötä sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Koulutuksella tulee huolehtia riittävistä valmiuksista tähän toimintaan. Myös pelastus- ja poliisiviranomaisten yhteistyön lisääminen erityisesti tulipalon syttymissyyn, pääasiallinen aiheuttajan ja tahallisuuden selvittämiseksi on parannettava.
Keinoina raportissa esitettiin mm. pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokannan PRONTOn kehittämistä niin, että sen sisältö vastaisi nykyistä paremmin palokuolemien syyn selvittämistä. Tällä hetkellä palokuolemista on saatavilla valtakunnallista tilastotietoa kolmelta eri taholta. Eri tilastojen palokuolemaluvut poikkeavat toisistaan, koska tilastointiperusteet ovat erilaiset. Siksi mikään kolmesta tilastosta ei anna tarkkaa tai luotettavaa tietoa palokuolemien määrästä ja syistä.
Raportissa todetaan, että Suomeen tulisi luoda yhtenäinen käytäntö poliisin tutkintatietojen luovuttamisesta pelastusviranomaiselle. Tätä varten poliisihallinnon ja pelastustoimen pitäisi yhteistyössä laatia tätä varten valtakunnallinen ohjeistus. Näin voitaisiin varmistaa, että poliisin keräämä palontutkintatieto saadaan pelastustoimen käyttöön.
Pelastusviranomaiset kokevat palotutkinnan sinänsä tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi, mutta kirjallinen raportointi ei innosta. Syttymissyyn tutkinta koetaan pelastuslaitoksissakin edelleen palontutkinnan tärkeimmäksi, ja useasti lähes ainoaksi tavoitteeksi.
Vuonna 2005 toteutetun palontutkinnan kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää pelastusviranomaisten tekemää palontutkintaa sekä palontutkinnalla saatavien tietojen hyödyntämistä. Hankkeessa merkittävimpänä haasteena on osaltaan vastata palokuolemien rajulle vähentämiselle asetettuihin tavoitteisiin.
Suomen palokuolemaluvut ovat eurooppalaisittain vertailtuna korkeita. Vuosittain Suomessa kuolee tulipaloissa keskimäärin noin 100 ihmistä.
Palotutkinnan kokeiluhanke 2005 löytyy kokonaisuudessaan sisäasiainministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/052006.
Lisätietoja: ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo, (09) 160 44085