Esiselvitys: Poliisin reserville on selkeä tarve

Poliisin reserville on turvallisuusympäristön muutosten takia entistä selkeämpi tarve, arvioi työryhmä esiselvityksessään. Työryhmä luovutti poliisin reserviä koskevan esiselvityksen sisäministeri Krista Mikkoselle 12.12.

Poliisin reservi tarkoittaa vapaaehtoisista koottua joukkoa, joka toimisi poliisin johtamana ja tukena rajatuissa tehtävissä. Reservihenkilöstöön kuuluvat tukisivat poliisin toimintaa yllättävissä yhteiskuntaa uhkaavissa, runsaasti henkilöstöä sitovissa pitkittyvissä häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa, joissa poliisin voimavarat eivät yksin riittäisi tilanteen hoitamiseen.

Työryhmä katsoo, että poliisin reservi olisi tärkeä osa valmiuden tehostamista. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla.

- Nykyisissä turvallisuusoloissa poliisin reservi on aiempaakin tärkeämpi. Varsinaisia poliisitehtäviä voivat hoitaa vain ammattipoliisit, reservihenkilöstöön kuuluvat tukisivat poliisin toimintaa. Poikkeuksellisissa häiriötilanteissa poliisin voimavarat eivät olisi yksin riittävät, sanoo poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuori.

Esiselvityksen valmisteluun ovat osallistuneet sisäministeriö, Poliisihallitus, puolustusministeriö ja Pääesikunta. Työryhmän tehtävänä oli arvioida poliisin reservin perustamiseen ja käyttöön liittyviä toiminnallisia seikkoja, lainsäädännöllisiä reunaehtoja ja reservin toteuttamiskelpoisuutta.

Laajat häiriötilanteet sitovat runsaasti poliisin resursseja 

Työryhmä katsoo, että poliisin reservihenkilöstöön kuuluvia voisi käyttää rajatuissa tehtävissä. Rooli ja käytännön tehtävät olisivat poliisia tukevia ja avustavia, ja reservihenkilöstöön kuuluva toimisi poliisin välittömässä ohjauksessa. Laajoille poliisitoiminnallisille tilanteille on tyypillistä, että poliisin ydintehtävien lisäksi esimerkiksi alueen eristäminen, liikenteen ohjaaminen, huolto ja logistiikka sitovat runsaasti poliisin henkilöstöä. Reservistä tarvittavan henkilöstön määrä vaihtelisi tilannekohtaisesti.

Reservihenkilöstöön kuuluvat tukisivat poliisin valmiutta erityisesti tilanteissa, joissa poliisin resursseja tarvittaisiin samanaikaisesti eri puolilla Suomea pitkäkestoisesti. Tilanne aiheuttaisi poliisin nykyisillä voimavaroilla nopeasti haasteita erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.

Esiselvityksen mukaan reservin tulisi olla avoin kaikille laissa säädetyt kelpoisuus- ja koulutusvaatimukset täyttäville henkilöille, joilla on poliisin reservissä tarvittavaa osaamista. Reserviä ei olisi esimerkiksi tarpeen rajoittaa vain tietyille ammattiryhmille. 

- Reservi ei paikkaisi poliisin resursseja normaalissa tilanteessa tai korvaisi ammattipoliiseja. Vastaavasti reservin tarvetta perustelee se, että poliisin pysyvien resurssien mitoittaminen poikkeuksellisissa tilanteissa tarvittavan henkilöresurssin perusteella ei ole tarkoituksenmukaista, sanoo Vuori.

Viime vuosina on ollut muutamia tilanteita, joissa poliisin reserville olisi ollut tarvetta. Reserviä olisi voitu käyttää esimerkiksi vuonna 2020 koronaepidemian aikana Uudenmaan sulkuoperaatiossa tai vuonna 2015 Tornion järjestelykeskuksessa. Reservi olisi tärkeä osa myös uudentyyppisiin turvallisuusuhkiin varautumista, joissa Suomeen kohdistuisi esimerkiksi hybridivaikuttamista tai tarve suojata kriittistä infrastruktuuria.

Reservijärjestelmässä huomioitava perustuslailliset reunaehdot

Poliisin reservin tarve on ollut esillä myös aiemmin. Vuonna 2018 reservipoliisia koskenut lainsäädäntöhanke ei edennyt eduskunnassa. Työryhmä on huomioinut esiselvityksessä aiemmat reservipoliisista tehdyt selvitykset ja perustuslakivaliokunnan huomiot.

Perustuslaissa säädetään julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Perustuslakivaliokunnan mukaan aiemmin ehdotettua järjestelmää tuli arvioida tämän säännöksen näkökulmasta. Valiokunta korosti, että poliisin reservin roolin tulee pysyä selvästi poliisia avustavana ja täydentävänä.

Perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten turvaaminen edellyttää sääntelyltä tarkkuutta ja asianmukaisuutta. Lisäksi reservihenkilöstöltä olisi edellytettävä riittäviä koulutus- ja kelpoisuusvaatimuksia, toimimista virkavastuulla sekä valvontaa.

Työryhmän arvion mukaan järjestelmä olisi toteutettavissa perustuslain asettamilla reunaehdoilla. Tietyt kysymykset, kuten reserviläisen palvelussuhteen muoto ja sallitut voimankäyttövälineet, vaativat tarkempia selvityksiä. 

Mahdollinen jatkovalmistelu päätetään myöhemmin

Virkamiestyöryhmän valmistelema esiselvitys tarjoaa seuraavalle hallitukselle mahdollisuuden arvioida, käynnistetäänkö poliisin reservistä lainsäädännöllinen jatkovalmistelu.

Poliisin reservijärjestelmän perustaminen edellyttäisi lisämäärärahan osoittamista poliisille. Aikaisempaan lakiehdotukseen perustuvan alustavan arvion mukaan reservin muodostamisen kertakustannukset olisivat noin 2,174 miljoonaa euroa. Lisäksi reservin ylläpidon kustannukset olisivat vuosittain noin 250 000 euroa. Käyttöönotosta syntyvien kustannusten määrään vaikuttaisi käytön laajuus ja kesto. Kustannukset täsmentyisivät mahdollisessa jatkovalmistelussa.

Lisätietoja:

ylijohtaja Tomi Vuori p. 0295 488 550, tomi.vuori@govsec.fi