EU:n sisäasioissa edistyttiin Suomen puheenjohtajakaudella
Suomen EU-puheenjohtajakaudella edistyttiin EU:n sisäasioissa, vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen laajentumisen eteen tehdyssä työssä merkittävästi. Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen Suomen puheenjohtajakaudella saavutettiin poliittinen yksimielisyys mittavista SIS II -lainsäädäntöaloitteista. Lisäksi Suomi neuvotteli ja valmisteli Portugalin aloitteen pohjalta erittäin tiiviissä aikataulussa ratkaisun, joka mahdollistaa vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen laajenemisen uusiin jäsenmaihin nopeammin kuin vielä puheenjohtajakautemme alussa oletettiin.
- Heinäkuussa käynnistetty työ sisärajatarkastusten poistamiseksi uusien ja vanhojen jäsenmaiden väliltä mahdollisimman pian saatiin päätökseen itsenäisyyspäivän aattona Brysselissä. Tämä oli merkittävä poliittinen päätös, toteaa sisäasiainministeri Kari Rajamäki puheenjohtajakauden arviossaan.
Itävalta ja Suomi suorittivat uusien jäsenvaltioiden erittäin mittavat Schengen-arvioinnit vuoden 2006 aikana. Schengenin tietojärjestelmän osalta tarkastuksia tehdään vielä vuonna 2007. Suomen puheenjohtajakauden viimeisessä neuvostossa joulukuussa hyväksyttiin poliittiset johtopäätökset ja todettiin lisätarkastustarpeet uusissa jäsenmaissa.
Tiiviiden koko Suomen puheenjohtajakauden jatkuneiden neuvottelujen jälkeen päästiin oikeus- ja sisäasioiden uusista rahastoista (pakolais-, ulkoraja-, palauttamis- ja kotouttamisrahastot) yhteisymmärrykseen. Rahastojen kautta ohjautuu 6,6 miljardia euroa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiseen vuosina 2007-2013.
Haagin ohjelman arvioinnin yhteydessä käytiin Suomen puheenjohtajakaudella periaatteellista keskustelua päätöksenteosta sekä maahanmuutto- ja rajavalvontakysymyksistä. Näiden asioiden valmistelua linjattiin ja vauhditettiin Suomen tavoitteita tukevalla tavalla (kattava maahanmuuttopolitiikka, saatavuusperiaatteen toteuttaminen, operatiivinen yhteistyö poliisiasioissa, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta).
Suomen puheenjohtajakaudella nousivat voimakkaasti esiin laittomaan maahanmuuttoon liittyvät ongelmat EU:n eteläisillä merirajoilla. EU:n rajaturvallisuusvirasto FRONTEX:in koordinoimana järjestettiin ensimmäiset yhteiset rajavalvontaoperaatiot. Suomi osallistui operaatioon lähettämällä rajavartiolaitoksen valvontakoneen Kanariansaarille. Puheenjohtajakauden aikana vietiin tehokkaasti eteenpäin yhteisiä operaatioita käsittelevää neuvoston ja parlamentin ns. RABIT-asetusta, joka koskee rajavalvonnnan nopean toiminnan joukkoja.
Suomen kaudella käytiin laaja-alaista keskustelua EU:n kattavasta maahanmuuttopolitiikasta (laillinen ja laiton maahanmuutto, jäsenvaltioiden keskinäinen yhteisvastuu ja siihen nykyisin liittyvät ongelmat, rajavalvonnan tehostaminen, yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa). EU:n ja Afrikan maiden välillä hyväksyttiin ensimmäinen maahanmuuttoa ja kehitystä koskeva julistus sekä ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma.
Suomen puheenjohtajakaudella hyväksyttiin Suomen aloitteesta syntynyt rajastrategia EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseksi. Strategia linjaa merkittävällä tavalla unionin ulkorajojen valvonnan kehittämistä. Lisäksi Suomi edisti puheenjohtajakaudellaan lainvalvontaviranomaisten operatiivista yhteistyötä vahvistamalla Europolin ja Frontexin toimintaedellytyksiä sekä Prümin sopimuksen soveltamista.
Myös vaikeasta unionin pelastuspalvelualan rahoittamisesta koskevasta komission esityksestä saavutettiin viime hetkellä poliittinen yhteisymmärrys. Yksimielisyys turvaa EU:n toimintavalmiuden rajat ylittävissä kriiseissä vuosina 2007-2013. Pelastuspalvelun rahoitus kasvaa yhteensä noin 190 miljoonaan euroon.
Lisätietoja: valtiosihteeri Kari Salmi, (09) 160 42802, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, (09) 160 42803, ylijohtaja Antti Pelttari, (09) 160 42290