Hallituksen esitys poliisin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi lausunnoille

Sisäministeriö on tänään lähettänyt lausunnoille hallituksen esitysluonnoksen poliisin rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Uudistus mahdollistaisi rikostiedustelukeinojen käytön vakavan rikollisuuden torjunnassa uhkaperusteisesti. Lausuntokierros päättyy 16.4.2026.

Rikosten ennalta estäminen on yksi poliisin ydintehtävistä. Esityksen tavoitteena on tehostaa vakavan rikollisuuden torjuntaa ja mahdollistaa uhkaperustainen puuttuminen muun muassa vakavaan jengi- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Uhkaperusteisen rikostiedustelun tavoitteena on vakavan rikollisuuden muodostamien uhkien ja viime kädessä rikosten torjunta jo ennakolta. Tavoitteena on myös estää haitallisimpia rikosilmiöitä saapumasta Suomeen.

Toimintaympäristön muuttuessa rikollisuuden muodostamat uhkat ovat muuttuneet entistä vakavammiksi, monimuotoisemmiksi ja nopeammin kehittyviksi, minkä vuoksi ne tulisi pystyä torjumaan ennalta. Tämä edellyttää tiedonhankinnan aloittamista nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Ehdotettu sääntely perustuisi menetelmällisesti poliisilaista jo valmiiksi löytyviin rikoksen estämiseksi säädettyihin salaisiin tiedonhankintakeinoihin, mutta niiden käyttöedellytyksestä säädettäisiin uhkaperusteisesti. Sääntely mahdollistaisi salaisen tiedonhankinnan ennen kuin rikollinen hanke on edennyt yksilöidyksi rikokseksi niissä tilanteissa, kun vakava rikollisuus uhkaisi vakavasti yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta. Nykyiset toimivaltuudet on sidottu vahvasti yksittäisen rikoksen estämiseen, ja ennakointi on mahdollista vasta hyvin lyhyellä varoitusajalla ennen vakavan rikoksen tapahtumista. Ehdotus ei kuitenkaan mahdollistaisi luottamukselliseen viestintään tai kotirauhan piiriin kohdistuvaa tiedonhankintaa.

Rikostiedustelulla torjuttaisiin erityisesti jengirikollisuutta ja järjestäytynyttä rikollisuutta

Rikostiedustelun keskeisimpänä kohteena olisi järjestäytynyt rikollisuus kattaen myös löyhemmin organisoituneet rikollisverkostot sekä katujengirikollisuuden vakavimmat muodot. Rikostiedustelukeinoja voitaisiin kohdentaa henkilöihin tai yksilöityihin ryhmiin, joiden voidaan olettaa osallistuvan vakavasti uhkaavaan rikolliseen toimintaan. Käytännössä rikostiedustelua voitaisiin kohdentaa rikollispiireissä toimiviin ja liikkuviin henkilöihin, jotka kuuluvat rikollisorganisaatioihin tai osallistuvat käynnissä oleviin rikollisiin hankkeisiin. Arvion mukaan uhkaperusteisten rikostiedustelukeinojen kohteena olisi vuosittain enintään noin 200–300 ihmistä, käynnistymisvaiheessa vähemmän.

Poliisi saisi käyttää rikostiedustelukeinoilla hankittuja tietoja vakavan rikollisuuden uhkien torjumiseksi sekä rikosten estämiseksi ja poliisin toiminnan suuntaamiseksi. Rikostiedustelukeinoilla hankitun tiedon käyttöä rikosten selvittämiseksi, esimerkiksi rikosasian todisteena, rajattaisiin oikeusturvasyistä merkittävästi. Rikostiedustelulla saatua tietoa voitaisiin tietyin edellytyksin luovuttaa myös toisille viranomaisille. Rikostiedustelulla saatua tietoa voisi myös aina käyttää syyttömyyden osoittamisen tueksi.

Rikostiedustelun käyttöä valvottaisiin tehokkaasti

Esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain soveltamisalaa niin, että tiedusteluvalvontavaltuutettu suorittaisi jatkossa laillisuusvalvontaa myös poliisin uhkaperusteiseen rikostiedusteluun. Poliisin tulisi pitää tiedusteluvalvontavaltuutettu tietoisena rikostiedustelukeinojen päätöksistä ja käytöstä. Valvonnalla turvattaisiin rikostiedustelun kohteena olevien henkilöiden oikeusturvaa. 

Rikostiedustelukeinojen päätöksentekotasoja koskeva sääntely vastaisi pääosin poliisilain nykyistä sääntelyä.  Helsingin käräjäoikeus päättäisi keskitetysti yksityisyyden suojaan voimakkaimmin puuttuvien keinojen käytöstä. 

Avointen lähteiden tiedonhankintaa uudistetaan

Esityksen mukaan poliisille luotaisiin sääntely automaattisten tiedonkeruujärjestelmien käyttämiseksi avoimiin lähteisiin kohdistuvan tiedon tallentamisessa. Automaattisten keräinten avulla poliisi pystyisi kattavammin keräämään tietoa esimerkiksi sellaiselta sivustolta, jossa harjoitetaan yksinomaan tai pääasiassa rikollista toimintaa, kuten laittomien esineiden ja aineiden kauppaa. 

Avointen lähteiden tiedonhankintaan ehdotetut toimivaltuudet eivät mahdollistaisi massaluontoista tai kohdentamatonta tiedonhankintaa, vaan ne edellyttäisivät tiedonhankinnan kohdentamista yksilöityyn avoimeen lähteeseen.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2027. 

Lisätietoja:
to 19.2.: lainsäädäntöneuvos Heidi Aliranta, p. 0295 488 367, [email protected]
pe 20.2.: poliisiylitarkastaja Markus Terenius, p. 0295 486 840, [email protected]