Holmlund: Hätäkeskusuudistuksen II vaihe on vastannut hätäkeskustoiminnan puutteisiin
- Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on oikein ja perustellusti kritisoinut hätäkeskusuudistusta, joka käynnistettiin vuonna 2001, toteaa sisäasianministeri Anne Holmlund.
Oikeuskanslerin päätöksessä esitettyihin ongelmakohtiin - osaavan henkilöstön riittävyyteen, tietojärjestelmän viivästymiseen, ohjeistuksen puutteisiin ja yhtenäisten toimintamallien vakiintumattomuuteen - kiinnitettiin huomiota jo valtioneuvoston eduskunnalle antamassa selonteossa vuonna 2007.
Selonteon valmistelu ja käsittely käynnisti merkittävän hätäkeskustoiminnan kehitystyön eli hätäkeskusuudistuksen II-vaiheen. Tässä vuonna 2008 käynnistyneessä laajassa hankkeessa on havaittuihin haasteisiin puututtu ja toimintaa kehitetty päämäärätietoisesti.
Keskeisiä toteutettuja päätöksiä vuoden 2008 jälkeen ovat olleet mm. 40 määräaikaisen hätäkeskuspäivystäjän lisäviran perustaminen, siirtyminen yhteen tietojärjestelmään, ohjeistuksen parantaminen sekä koulutuksen lisääminen ja auditointi.
- Sisällöllisten uudistusten lisäksi on uudistettu Hätäkeskuslaitoksen rakenteita, millä vähennetään osaltaan toiminnan haavoittuvuutta, toteaa ministeri Holmlund.
Hätäkeskukset vastaanottivat vuonna 2010 yhteensä 4 195000 hätäilmoitusta. Samana vuonna laitos käsitteli yhteensä 44 kansalaisten tekemää kantelua,valitusta tai selvityspyyntöä. Tapauksista 14 oli sellaisia, joissa todettiin joiltakin osin säännösten vastaista menettelyä taikka puutteita asiakaspalvelussa tai vuorovaikutuksessa.
Lisätietoja: erityisavustaja Karoliina Vuopala, 071878 8206
HÄTÄKESKUSUUDISTUSFAKTAT
1976Aluehälytyskeskusten perustamisesta kunnille velvollisuus. Pelastustoimen ensimmäinen hälytysaluejako tukeutui puhelinverkkoryhmäjakoon. Hälytysalueita oli 58.
1983 Aluehälytyskeskuksista tuli yleisiä hätäilmoituskeskuksia, joiden tehtäviin lisättiin sosiaali- ja terveystoimen hätäilmoitusten vastaanottaminen.
1991 Pelastustoimen hälytysalueiden määrä oli vähennettävä 58:stä 27 alueeseen. Keväällä 1991 aloitettiin viranomaisten yhteisen hätäkeskusjärjestelmän suunnittelu.
1996 Viisivuotinen hätäkeskuskokeilu käynnistyi neljällä alueella: Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Jokilaaksossa, Salon seudulla.
2001Uusi hätäkeskuslaki ja asetus uudesta Hätäkeskuslaitoksesta astuivat voimaan. Hätäkeskuslaitos otti vastuun hätäkeskustoiminnasta vaiheittain.
2006Vuoden alusta kaikki 15 hätäkeskusta olivat toiminnassa.
2007Valtioneuvoston selonteko hätäkeskusuudistuksesta.Matti Vanhasen 2. hallituksen hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi hätäkeskusten toimintavarmuus ja nopeuden varmistaminen.
2008Hallintovaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta. SM asetti hätäkeskustoiminnan kehittämishankkeen (ns. hätäkeskusuudistuksen II-vaihe).SM asetti työryhmän hätäkeskusten kiireettömien puheluiden uudelleenjärjestämisestä.
2009 Työryhmä jätti loppuraporttinsa strategisista suuntaviivoista ministerille.SM päätös hätäkeskustoiminnan strategisista linjauksista.SM päätös Helsingin hätäkeskuksen siirtämisestä Keravalle.
2010 Uusi aluejako ja Hätäkeskusten sijoittamispäätös.Uuden tietojärjestelmän hankinnan käynnistäminen.Strategisen muutoshankkeen käynnistäminen.Helsingin hätäkeskuksen muutto Keravalle 5.10.2010.
2011Uusi laki ja asetus hätäkeskustoiminnasta voimaan 1.1.2011
2015 Rakennemuutokset valmiinaUusi toimintamalli ja tietojärjestelmä käytössä
Hätäkeskuslaitoksen toimintamalli on kansainvälisesti tarkasteltuna ainutlaatuinen. Suomalaiset ja Suomessa oleskelevat ihmiset saavat yhden hätänumeron 112 kautta apua kaikissa hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastuksen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä tarpeesta.