Kotouttamisselonteko: Monipuoliset tarpeet huomioitava kotouttamisen toimeenpanossa

Kotouttamisselonteossa todetaan, että maahanmuutto on lisääntynyt ja monipuolistunut esimerkiksi työvoiman maahanmuuton myötä. Nykyinen kotouttamisen perustana oleva kotoutumislaki on tullut voimaan aikana, jolloin pakolaisuus ja muut humanitaariset syyt olivat merkittävimmät maahanmuuton perusteet. Uudessa toimintaympäristössä ja maahanmuuton edelleen lisääntyessä kotoutumisen lähtökohtia ja haasteita olisi tarkasteltava uudestaan ja maahanmuuttajien erilaiset ja yksilölliset tarpeet tulisi huomioida.

Kotouttamisen toimeenpanossa tulisi asettaa tavoitteeksi maahanmuuttajien työttömyyden alentaminen, kouluttautumisedellytysten lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä kotoutumiskoulutuksen määrän ja saatavuuden lisääminen. Kotoutumisen seurantaa ja arviointia on myös tarpeen tehostaa nykyisestä olennaisesti.

Maahanmuuttajien kotoutumisen laaja-alainen edistäminen katsotaan merkittäväksi haasteeksi koko väestölle tarkoitetulle palvelujärjestelmälle. Monilla palvelusektoreilla tarvittaisiin resursseja toimenpiteisiin, jotka edistävät kielen oppimista, työntekoedellytyksiä ja ehkäisevät syrjäytymistä. Maahanmuuttajien ohjaukseen on arvioitu tarvittavan vähintään kaksinkertainen aika valtaväestöön verrattuna.

Työllistymis- ja koulutusedellytyksien parantamiseksi maahanmuuttajien kielellisiä ja kulttuurillisia valmiuksia ehdotetaan kehitettäviksi kotouttamiskoulutuksen määrää lisäämällä ja parantamalla saatavuutta eri ryhmille.

Lasten ja nuorten osalta kulttuurillisten ja kielellisten valmiuksien kehittäminen tulisi ottaa nykyistä enemmän huomioon esi- ja perusopetuksessa ja resursoinnissa. Maahanmuuttajanuorten puutteelliset kielelliset valmiudet saattavat estää heitä hakeutumasta myöhemmin jatkokoulutukseen tai töihin. Peruskoulun, ammatillisten opintojen ja lukion keskeyttäminen on tavallista maahanmuuttajanuorilla.

Erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien asema tulisi huomioida kotoutumisessa. Maahanmuuttajanaisilla kotoutumisen ongelmat johtuvat usein erilaisista kulttuureihin liittyvistä kotiolosuhteista ja perhemalleista. Maahanmuuttajanaisten työttömyysaste on selvästi korkeampi kuin maahanmuuttajamiesten.

Keskeiseksi laaja-alaisemman kotouttamisen kehittämisen edellytykseksi todetaan kotouttamislain soveltamisalan laajennus. Nykyään oikeus kotouttamislain mukaiseen kotouttamissuunnitelmaan ja siinä määriteltyihin toimenpiteisiin on maahanmuuttajalla, joka on toimeentulotuen tarpeessa tai ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon kolmen vuoden kuluessa siitä, kun hänen Suomessa asumisensa on katsottu alkaneeksi.

Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta (pdf)

Lisätiedot: maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen (09) 160 43470, ylitarkastaja Juha-Pekka Suomi (09) 160 43456