Joka kolmas poliisilaitos yhden hälytyspartion varassa

Sisäasiainministeriö asetti 18.1.2007 järjestyspoliisitoiminnan tilan selvityshankkeen. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa toimenpide-ehdotuksia sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon osallistuvien tai vaikuttavien eri viranomaisten toiminnan lopputuloksen että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta varsinkin poliisin hälytystoiminnan, ennalta estävän toiminnan ja viranomaisten yhteistyön kannalta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota hyviksi ja toimiviksi havaittujen toimintatapojen kuvaamiseen, jotta ne ovat kaikkien poliisin yksiköiden hyödynnettävissä.

Selvitystoimikunnan puheenjohtajana on toiminut Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari.

Hälytyspartioiden määrä suhteessa asukkaisiin vaihtelee lääneittäin

Selvitystoimikunta pyysi poliisin lääninjohdoilta ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitokselta tiedot hätäkeskusten käyttöön ilmoitetuista pääsääntöisesti hälytystehtäviä hoitavista partioista arkisin kello 9 ja 23 sekä muihin työtehtäviin varatuista partioista.

Vastausten mukaan maassa on pääsääntöisesti arkisin (ma-to) kello 9 vähintään 180 ja kello 23 vähintään 182 hätäkeskuksiin A-käyttövalmiusluokkaan ilmoitettua hälytyspartiota. Perjantaisin luvut ovat lievästi suuremmat. Lääneittäin tarkasteltuna hälytyspartioita on aamuisin kello 9 Etelä-Suomen läänissä 48, Länsi-Suomen läänissä 64, Itä-Suomen läänissä 21, Oulun läänissä 18 ja Lapin läänissä 11. Helsingin kihlakunnassa hälytyspartioita on 18. Vastaavat luvut iltaisin kello 23 ovat Etelä-Suomen läänissä 52, Länsi-Suomen läänissä 60, Itä-Suomen läänissä 23, Oulun läänissä 16 ja Lapin läänissä 11 sekä Helsingin kihlakunnassa 20.

Asukkaita yhtä hälytyspartiota kohden on eniten Etelä-Suomen läänissä (31 836 asukasta/partio). Länsi-Suomen läänissä on yhtä hälytyspartiota kohden 30 125, Helsingin kihlakunnassa 29 720, Oulun läänissä 27 358 ja Itä-Suomen läänissä 26 210 asukasta. Lapin läänissä yhtä partiota kohden on 16 817 asukasta. Lapin läänissä tulee erityisesti ottaa huomioon hälytyspartioiden pitkät ajomatkat läänin pinta-alan ja harvan asutuksen johdosta.

Useimpien poliisilaitosten kyky suorittaa näkyvää teemaluonteista valvontaa on puutteellinen

Selvitystoimikunta selvitti myös kihlakuntien kykyä ilmoittaa poliisipartioita vastaavina ajankohtina myös B- ja C- käyttövalmiusluokkiin. Jos kihlakunnan poliisilaitoksessa ei ole resursseja ilmoittaa partioita em. luokkiin, se tarkoittaa, että poliisilaitoksen mahdollisuus tehdä johdettua ja suunnitelmallista teemaluonteista valvontaa (esimerkiksi liikenteenvalvontatehtävät) on rajoitettu, koska hätäkeskukselle A-käyttövalmiusluokkaan ilmoitettu poliisipartio voi tehdä sitä ainoastaan hälytystehtävien lomassa.

Selvityksen mukaan kello 9 arkiaamuisin 61 poliisilaitoksella ei ole lainkaan resursseja asettaa muita poliisipartioita hätäkeskusten käyttöön. Lapin läänin alueella ei hälytyspartioiden lisäksi ole pääsääntöisesti yhtään partiota muissa kuin A-käyttövalmiusluokassa. Vastaavasti kello 23 iltaisin 74 poliisilaitoksella ei ole mahdollisuutta asettaa muita poliisipartioita hätäkeskusten käyttöön. Itä-Suomen läänin ja Oulun läänin alueilla ei ole yhtään partiota B- tai C-käyttövalmiusluokissa, Lapin läänin kihlakunnissa on yhteensä kaksi partiota satunnaisesti koko läänin alueella B- tai C-käyttövalmiusluokissa.

Selvitystoimikunta katsoo, että poliisilaitosten kyky suorittaa johdettua ja suunnitelmallista näkyvää teemaluonteista valvontaa on nykyisin voimavaroin selvästi puutteellinen.

Kansalaiset pitävät kiireellisten hälytystehtävien hoitamista yhtenä poliisin kaikkein tärkeimpänä tehtävänä

Kansalaiset pitävät Poliisibarometri 2005:n mukaan poliisin kykyä suoriutua kiireellisistä hälytystehtävistä yhtenä kaikkein tärkeimmistä tehtävistä. Poliisi on panostanut hälytystehtävien hoitamiseen. Katuturvallisuusindeksi parani vuonna 2006 hiukan edellisvuodesta. Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään.

Kihlakunnittain asetettu keskimääräinen toimintavalmiusaika A- ja B- kiireellisyysluokan hälytystehtävissä on saavutettu pääosin tavoitteiden mukaisesti. Poliisiavun saatavuutta ja nopeutta kuvaavassa toimintavalmiusajassa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Toimintavalmiusaikaan vaikuttaa oleellisesti se, kuinka paljon poliisilla on käytössään hälytyspartioita ja mitkä ovat ajoetäisyydet.

Poliisin kaikkien hälytystehtävien määrä kasvoi vuonna 2006 edellisten vuosien tapaan. Poliisi vastaanotti vuonna 2006 noin 1 073 000 hälytystehtävää, lisäystä edellisvuoteen on noin 45 400 hälytystä. Määrä on lisääntynyt vuodesta 2002 lähes 150 000 tehtävällä. Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvien tehtävien määrän arvioidaan vakiintuvan noin 1 000 000 tehtävään. Kiireellisimpien A-luokan tehtävien osuus oli 3 % hälytystehtävien kokonaismäärästä.

Loppuraportti valmistuu 30.11.2007 mennessä

Järjestyspoliisitoiminnan tilan selvityshankkeen perustavoitteina ovat:

- selvittää poliisin hälytystoiminnan, ennalta estävän toiminnan ja viranomaisyhteistyön nykytila ja kartoittaa mahdolliset ongelma-alueet huomioon ottaen poliisin hallintorakennetta ym. koskevan työryhmän linjaukset,

- selkeyttää toiminnan rajapinnat erityisesti hätäkeskusten, rajavartiolaitoksen, tullin, puolustusvoimien ja liikenneturvallisuudesta vastaavien eri tahojen kanssa,

- tehdä johtopäätökset kehittämistarpeista erityisesti huomioon ottaen poliisin hallintorakenteen mahdolliset muutokset; sekä

- laatia toimenpidesuositukset ja esitettävien toimenpiteiden resursointi aikatauluineen.

Selvitystoimikunnan puheenjohtajana toimii Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari ja jäseninä poliisiylitarkastaja Eero Laine sisäasiainministeriöstä, lääninpoliisijohtaja Kauko Aaltomaa Etelä-Suomen lääninhallituksesta, poliisipäällikkö Tapio Huttunen Turun kihlakunnan poliisilaitoksesta, poliisipäällikkö Martti Kunnasvuori Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitoksesta, apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksesta, ylikomisario Kari Seppänen Oulun kihlakunnan poliisilaitoksesta, johtaja Kari Pastuhov Pohjanmaan hätäkeskuksesta, ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriöstä ja ylikonstaapeli Severi Savolainen, varajäsenenään ylikonstaapeli Timo Ruuska, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:stä.

Toimikunnan pysyvänä rikostorjunnan asiantuntijana toimii poliisiylitarkastaja Robin Lardot sisäasiainministeriöstä. Selvitystoimikunnan päätoimisena sihteerinä toimii poliisitarkastaja Jonne Lähteenmäki sisäasiainministeriöstä. Toisena sihteerinä toimii oman toimen ohella apulaispäällikkö Marko Lavikkala liikkuvasta poliisista. Hankkeen tekniseksi sihteeriksi on lisäksi 10.4.2007 alkaen määrätty oman toimen ohella komisario Sami Hätönen Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitoksesta.

Hankkeen loppuraportti toimenpide-ehdotuksineen valmistuu 30.11.2007 mennessä.

Järjestyspoliisitoiminnan tilan selvityshankkeen väliraportti löytyy osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/372007

Lisätietoja: maaherra Rauno Saari, puh. 0205 17 2001, poliisitarkastaja Jonne Lähteenmäki, puh. (09) 160 42303