Katsaus EU-alueelle ja Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen 1/2023

Tiivistelmä: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Sodan seurauksena Euroopan unionin jäsenvaltioissa on tällä hetkellä noin neljä miljoonaa ukrainalaista tilapäisen suojelun saajaa. Myös muu EU-alueelle suuntautuva muuttoliike on kasvussa. Sekä EU-alueella jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä että EU-alueelle suuntautuva sääntöjenvastainen muuttoliike on kasvussa. Tällä hetkellä paine on suurinta Keskisen Välimeren reitillä Tunisiasta ja Libyasta Italiaan. Välimeren tilanteen vaikutukset Suomeen ovat toistaiseksi olleet rajallisia. Suomessa jätettyjen turvapaikkahakemusten määrä on laskussa vuoteen 2022 verrattuna. Suomeen muutetaan pääosin työn tai opiskelun vuoksi.

EU-alueelle kohdistuva muuttoliike kasvussa 

Helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa aiheutti Euroopassa mittavan pakolaisaallon, joka jatkuu edelleen. Tällä hetkellä EU-alueella on rekisteröityneenä noin neljä miljoonaa ukrainalaista tilapäisen suojelun hakijaa. 

Samaan aikaan myös muu EU-alueelle kohdistuva muuttoliike on kääntynyt kasvuun. Vuonna 2022 Euroopan unionissa jätettiin lähes miljoona turvapaikkahakemusta, mikä on suurin määrä vuoden 2016 jälkeen. Kuluvana vuonna kasvu on jatkunut, ja toukokuun loppuun mennessä turvapaikkahakemuksia oli jätetty 32 % enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Hakijoista suurin osa oli lähtöisin Syyriasta, Afganistanista, Turkista ja Venezuelasta. Hakemuksia jätettiin eniten Saksassa, Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa. Hakemusten määrä on kasvanut erityisesti Saksassa. 

Lisääntynyt muuttoliike yhdistettynä Ukrainan sodan aiheuttamaan pakolaisten määrän kasvuun on johtanut siihen, että useiden EU-maiden vastaanottojärjestelmät ovat tällä hetkellä erittäin kuormittuneita.

Muuttoliikkeen kasvun taustalla on useita syitä, muun muassa turvallisuuspoliittisen ympäristön muutokset Euroopan lähialueilla, liikenteen voimakas kasvu koronapandemian vuoksi asetettujen rajoitusten päätyttyä sekä salakuljetusorganisaatioiden aktiivinen toiminta useilla reiteillä. Lähtemisen juurisyyt -  sodat, heikot hallinnot, äärimmäinen köyhyys, ympäristön- ja ilmastonmuutos sekä väestönkasvu - ovat ennallaan. 

Liikehdintä kasvussa erityisesti keskisellä Välimerellä 

Myös EU-alueelle kohdistuva sääntöjenvastainen muuttoliike on kuluvana vuonna jatkanut kasvuaan. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin mukaan tulijoiden määrä on vuoden 2023 tammi-kesäkuussa lisääntynyt 10 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yhteensä maahantuloja on havaittu noin 132 000.

Tällä hetkellä sääntöjenvastainen muuttoliike keskittyy erityisesti keskisen Välimeren reitille Tunisiasta ja Libyasta Italiaan. Reitillä havaitaan noin puolet EU-alueelle suuntautuvista maahantuloista. Samalla kun lähtijöiden määrä kasvaa, myös tuhoisien onnettomuuksien määrä reitillä on lisääntynyt. UNHCR:n mukaan Välimerellä on tänä vuonna kuollut tai kadonnut kaikkiaan lähes 2 000 EU-alueelle pyrkivää siirtolaista.

Tunisiassa lähtemisen juurisyyt liittyvät poliittiseen epävakauteen, heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen sekä  kiristyneisiin asenteisiin maassa olevia muualta tulleita siirtolaisia kohtaan. Tunisiasta lähtee liikkeelle tällä hetkellä erityisesti Norsunluurannikon, Egyptin ja Guinean kansalaisia. Heinäkuun puolivälissä EU ja Tunisia sopivat strategisesta ja kattavasta kumppanuudesta, jonka yhtenä tavoitteena on ehkäistä Tunisiasta EU-alueelle suuntautuvaa sääntöjenvastaista muuttoliikettä. Yhteistyötä on tarkoitus lisätä muun muassa etsintä- ja pelastusoperaatioissa sekä ihmissalakuljettajien vastaisessa toiminnassa. 

Libyassa siirtolaisuuden kasvun taustalla on muun muassa järjestäytyneiden ihmissalakuljetusverkostojen uudelleenaktivoituminen. Verkostot toimivat erittäin tehokkaasti, ja Libyan viranomaisten kyky vaikuttaa niiden toimintaan on rajallinen. Siirtolaisuus on lisääntynyt erityisesti Libyan itäosista, joka ei ole kansainvälisen yhteisön tukeman Tripolin hallinnon hallinnassa. Onkin hyvin todennäköistä, että kesän edetessä lähtijöiden määrät kasvavat entisestään. 

Sudanin tilanne ei ole toistaiseksi näkynyt liikehdintänä EU:n suuntaan. Maan sisäisten pakolaisten määrä on kuitenkin kasvussa, samoin kuin liike naapurimaihin, erityisesti Egyptiin ja Tšadiin. 
Muilla maahantulon pääreiteillä, kuten itäisen ja läntisen Välimeren sekä Länsi-Balkanin reiteillä, määrät ovat olleet laskussa. 

Tilanne Valko-Venäjän Puolan, Liettuan ja Latvian vastaisilla rajoilla on säilynyt kohtuullisen vakaana vuoden 2021 jälkeen, jolloin Valko-Venäjä pyrki aktiivisesti ohjaamaan siirtolaisvirtoja EU-alueelle. Kuluvana vuonna maahantulon paine erityisesti Puolan vastaisella rajalla on kuitenkin jälleen lisääntynyt. Myös Valko-Venäjältä Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan suuntautuvat sekundaariliikkeet ovat olleet kasvussa. Maahanmuuton välineellistäminen rajalla onkin pysyvä uhka. EU:n Venäjän vastaisilla rajoilla (ml. Suomi) tilanne on toistaiseksi säilynyt rauhallisena.

Suomeen muutetaan työn, opiskelun tai perheen vuoksi 

Suurin osa Suomeen kohdistuvasta muuttoliikkeestä tapahtuu työ-, opiskelu- ja perhesyistä. Laillisesti maahan tulleille henkilöille myönnettyjen oleskelulupien määrät säilyivät tasaisina koko 2010-luvun, jolloin päätöksiä tehtiin vuosittain noin 30 000 henkilölle. Koronapandemian aiheuttaman laskun jälkeen myönteiset päätökset ovat kääntyneet nopeaan kasvuun. Yleisin syy myönteiselle oleskelulupapäätökselle on työnteko. Myönteisiä oleskelulupapäätöksiä tehtiin vuonna 2022 yhteensä  51 300. Oleskelulupahakemusten kokonaismäärä on pysynyt korkealla tasolla myös kuluvana vuonna. 

EU-alueelle kohdistuvan sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen kasvun vaikutukset Suomeen ovat toistaiseksi olleet rajallisia. Tilanne on sama muissa Pohjoismaissa.

Vuonna 2022 Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä noin 5 800 henkilöä. Hakijoiden profiili poikkesi selvästi edellisistä vuosista. Suurin hakijaryhmä olivat ukrainalaiset, jotka jättivät yhteensä noin 1 800 hakemusta. Suurin osa näistä ukrainalaisista haki turvapaikkaa ennen tilapäisen suojelun direktiivin aktivoimista, ja myöhemmin jätettiin hakemus tilapäisestä suojelusta. Toisena erityispiirteenä oli Venäjän kansalaisten turvapaikkahakemusten kasvu erityisesti syyskuussa julistetun yleisen liikekannellepanon jälkeen. Venäläiset jättivät vuoden aikana yhteensä noin 1 200 turvapaikkahakemusta, kun aiempina vuosina hakemusten määrä on ollut noin 400 – 500. Uusintahakemuksia kaikista hakemuksista oli yhteensä noin 900. 

Kuluvana vuonna hakemusten määrä on tasoittunut, ja erityisesti Venäjän kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten määrä vähentynyt. Yhteensä hakemuksia jätettiin tammi-kesäkuussa 2 070, joista uusintahakemuksia oli 449. Suurimmat turvapaikkaa hakevat ryhmät ovat tällä hetkellä Irak, Somalia ja Venäjä. Turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa EU-alueelle kohdistuva muuttoliikepaine, keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden tilanne, EU-alueen ulkorajavalvonta, eräiden EU-jäsenmaiden väliaikainen sisärajavalvonta, Venäjän tilanteen kehitys ja Venäjän rajaviranomaisten toiminta sekä muiden Pohjoismaiden ja suurimpien vastaanottajamaiden (Saksa, Ranska, Espanja ja Italia) kansalliset maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset linjaukset.

Ukrainalaisten siirtyminen kuntiin on käynnistynyt maltillisesti

Euroopan unioni otti 4. maaliskuuta 2022 käyttöön ensimmäistä kertaa tilapäisen suojelun järjestelmän. Sen ansiosta Ukrainasta pakenevat henkilöt voivat saada tilapäistä suojelua ilman turvapaikkamenettelyä. Suomessa yhteensä noin 60 000 ukrainalaista on jättänyt tilapäisen suojelun hakemuksen (tilanne 25.7.). Kuluvana vuonna hakemuksista on jätetty noin 13 500. Hakemusten määrä oli alkuvuonna laskussa, mutta kääntyi toukokuussa jälleen pieneen kasvuun. Kasvua selittävät ensisijaisesti Suomeen kausityöntekijöiksi tulleiden ukrainalaisten hakemukset.

Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä noin 41 000 ukrainalaista. Järjestelmästä on poistunut noin 17 000 ukrainalaista, joista noin 4 400  kuntaan muuton vuoksi. Loput ovat todennäköisesti poistuneet maas-ta, suurin osa joko takaisin Ukrainaan tai muualle EU-alueelle.

Ukrainalaisten kotikunnan hakeminen jatkuu maltillisesti. Toistaiseksi kotikunnan on saanut noin 9 000 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä. Kuntiin ukrainalaisia on siirtynyt edellä mainitut 4 400. Tilapäisen suojelun hakijoista noin 35 500:lla on oikeus hakea kotikuntaa ja siirtyä kuntiin vuoden 2023 aikana.

EU:n direktiivin perusteella annettava tilapäinen suojelu on tällä hetkellä voimassa 4.3.2024 saakka ja päättyy viimeistään maaliskuussa 2025. EU-tasolla etsitään parhaillaan yhtenäistä ratkaisua tilapäisen suojelun lupien jatkoon, jotta vältetään turhaa liikkumista maiden välillä, eikä kuormiteta turvapaikkajärjestelmää.

Maahanmuuttoviraston ennakointiverkoston arvion mukaan kuluvana vuonna ukrainalaisten arvioidaan jättävän Suomessa 20 000-30 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Arvio päivitetään jälleen elokuussa. Hakijoiden määrään vaikuttavat muun muassa sodan kesto ja laajuus, Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen, vastaanottokapasiteetin kuormittuminen muissa jäsenmaissa ja siitä mahdollisesti johtuva ukrainalaisten liike EU-maiden välillä.