Maahanmuuttajien kotoutumislaki koskisi jatkossa kaikkia maahanmuuttajia

Kotoutumislaki koskisi vain maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä. Turvapaikanhakijoiden vastaanotosta säädeltäisiin jatkossa omassa laissaan, josta hallitus antaa esityksen myöhemmin tänä syksynä.

Hallituksen esitys ottaa aiempaa paremmin huomioon erilaisessa tilanteessa olevat maahanmuuttajat. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä annettaisiin tarvelähtöisesti. Useimmat maahanmuuttajat tarvitsevat tukea kotoutumiseensa, mutta tarpeet ovat hyvin erilaiset. Tarkoituksena on tehostaa ja nopeuttaa työelämään siirtymistä, mutta myös ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä.

Hallitus esittää, että kaikki maahanmuuttajat saisivat perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista saadessaan oleskeluluvan tai rekisteröidessään oleskeluoikeutensa. Perustietoa jaettaisiin sekä painettuna materiaalina että sähköisen verkkopalvelun kautta. Nykylain mukaan perustietoa ei jaeta. Perustietomateriaalin tekemisestä ja jakamisesta olisi vastuussa sisäasiainministeriö.

Alkukartoituksessa selvitettäisiin maahanmuuttajan yksilölliset koulutustarpeet

Lisäksi maahanmuuttajat ohjattaisiin alkukartoitukseen, jonka tavoitteena on selvittää maahanmuuttajan yksilölliset tarpeet kotoutumiskoulutukseen ja muuhun koulutukseen tai ohjata suoraan työelämään. Alkukartoitukseen olisivat oikeutettuja työttömät maahanmuuttajat sekä ne maahanmuuttajat, jotka ovat toimeentulotuen varassa. Myös muut maahanmuuttajat voisivat hakeutua alkukartoitukseen ja tästä annettaisiin ohjeistus perustietopaketissa. Näin esimerkiksi nykyisin kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät ryhmät, kuten suomalaisten tai maahanmuuttajien puolisoina maahan saapuneet, olisivat oikeutettuja alkukartoitukseen.

Alkukartoituksen laatiminen tulisi käynnistää kahden kuukauden kuluessa siitä, kun maahanmuuttaja alkukartoituksen tekemistä pyytää. Työttömille ja työnhakijoiksi rekisteröityneille maahanmuuttajille alkukartoituksen tekisi työvoimatoimisto, toimeentulotuen varassa eläville kunta. Nykyisessä laissa ei ole alkukartoitusta ollenkaan.

Kotoutumissuunnitelma vain sitä tarvitseville

Alkukartoituksen perusteella viranomainen arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja varsinaista kotoutumissuunnitelmaa, joka sisältäisi suunnitelman kotoutumiskoulutuksesta ja muusta tarvittavasta tuesta työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumissuunnitelmaan olisivat oikeutettuja kaikki ne maahanmuuttajat, joiden katsotaan tarvitsevan sitä alkukartoituksen perusteella. Kotoutumissuunnitelman laatiminen tulisi käynnistää kahden viikon kuluessa siitä, kun alkukartoitus on valmistunut.

Kotoutumissuunnitelman piirissä olevien maahanmuuttajien määrä nousisi, sillä nyt kotoutumissuunnitelmaan ovat oikeutettuja vain työttömät ja toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat ohjataan nykyistä nopeammin ja tehokkaammin kotoutumiskoulutukseen. Kotoutumiskoulutus sisältäisi kieliopintoja ja yhteiskunnallista opetusta ja se tulisi suunnitella Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan.

Alkukartoituksen kulut korvattaisiin kunnille

Kunnille korvattaisiin valtion budjetista alkukartoituksesta aiheutuvat kulut. Kotoutumiskoulutus järjestettäisiin nykymallin mukaisesti pääsääntöisesti työvoimapoliittisena koulutuksena, mutta myös kunta voi järjestää kotoutumiskoulutusta. Peruspalveluiden osalta kunnille aiheutuvia kuluja korvataan valtionosuusjärjestelmän kautta. Lisäksi kunnille maksettaisiin edelleen kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta tai kiintiöpakolaisina kuntiin otetuista henkilöistä laskennallista korvausta kolmen vuoden ajalta. Eräitä erilliskustannuksia, kuten tulkkauksen järjestämisestä, toimeentulotuen maksamisesta sekä huomattavien ja pitkäaikaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia korvattaisiin edelleen täysimääräisesti.

Kotoutumiskoulutuksen uutta mallia etsitään kokeilulla

Kotoutumiskoulutusta esitetään kehitettäväksi erillisellä kokeilulla. Kotoutumislaissa säädettäisiin samalla kokeilulaista, jossa kokeillaan erilaisia kotoutumiskoulutuksen malleja. Tämä Osallisena Suomessa -hanke kestää vuoden 2013 loppuun. Hankkeen tavoitteena on kehittää kokeilujen perusteella kotouttamiskoulutuksen uusia malleja ja järjestämistapoja. Kokeilussa etsitään mahdollisimman tehokkaat mallit, joilla ohjataan suoraan työmarkkinoille tai tuetaan työmarkkinoilla jo olevien kotoutumista. Lisäksi kehitetään erikseen nykyistä parempia malleja erityistä tukea tarvitsevien sekä maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumisen tukemiseksi. Mallien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan suhteessa nykyjärjestelmään ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset valmisteltaisiin arviointiin perustuen. Kokeilun rahoitus tulee valtiolta, Suomen Kulttuurirahastolta ja Svenska kulturfondenilta.

Myös viranomaisten välistä vastuunjakoa selkeytetään

Kotoutuminen tapahtuu kaikilla elämänalueilla ja koskee näin ollen useita politiikan sektoreita ja edellyttää tehokasta yhteensovittamista. Hallituksen esityksessä täsmennetään viranomaistenvastuunjakoa sekä valtionhallinnon, aluehallinnon että paikallisella tasolla. Valtionhallinnon tasolla yhteensovittamista esitetään vahvistettavaksi poikkihallinnollisella valtion kotouttamisohjelmalla.

Suomessa asui viime vuoden lopussa 155705 ulkomaan kansalaista. Suurimmat ulkomaalaisryhmät olivat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli hiukan yli 207000 henkilöä. Kotoutumiskoulutuksessa opiskeli vuonna 2009 yhteensä reilut 14400 maahanmuuttajaa ja hiukan yli 2900 maahanmuuttajaa oli kotouttamiseen liittyvässä työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa.

Hallituksen esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä on saatavilla sisäasiainministeriön verkkosivuilla: www.intermin.fi/ suomi/kotouttamislain_uudistus

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola, 071878 8634, ylitarkastaja Juha-Pekka Suomi, 071878 8644, ylitarkastaja Sonja Hämäläinen (Osallisena Suomessa -kokeilu), 071878 8636