Ministeri Holmlund Pora-työryhmän loppuraportin julkistamistilaisuudessa

Hallituksen tavoitteena julkisen sektorin kehittämisessä on peruspalveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen myös tulevaisuudessa. Hallintoa tulee uudistaa näistä lähtökohdista mahdollisimman tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Poliisin palveluiden osalta saatavuuden turvaaminen tarkoittaa käytännössä turvallisuuspalvelujen saatavuutta tasapuolisesti koko maassa, myös harvaanasutuilla alueilla.

Hallitusohjelman tavoitteisiin on kirjattu poliisin hallintorakenteen uudistaminen kokonaisuudessaan. Ensimmäisessä vaiheessa poliisipiirien määrää vähennetään ja hallintorakenteen uudistusta jatketaan siten, että se kohdistuu jatkossa myös poliisin ylijohtoon, poliisin lääninjohtoihin, poliisin valtakunnallisiin yksiköihin sekä Helsingin poliisilaitokseen.

Uudistuksen tarkoituksena on selkeyttää johtamista ja siirtää voimavaroja hallinnosta palveluihin. Hallitus on edellyttänyt myös selvitettäväksi erotetaanko toisistaan ministeriön ohjaus- ja valvontatehtävät sekä operatiivisen poliisitoiminnan johtaminen.

Työryhmän loppuraportissaan tekemät esitykset ovat luonteva ja varsin looginen jatko paikallispoliisin rakenneuudistukselle. Raportissa on hallituksen toimeksiannon mukaisesti selvitetty myös ministeriön strategisluonteisten ja operatiivisten poliisitehtävien erottamismahdollisuudet ja esitetty muodostettavaksi poliisin ylijohdosta sekä poliisin lääninjohdoista uusi keskusvirasto, poliisihallitus. Myös eduskunnan hallintovaliokuntavaliokunta on syksyllä 2007 paikallishallinnon rakenneuudistuksesta antamassaan kannanotossa viitannut mahdollisuuteen poliisihallituksen perustamisesta.

Poliisihallituksen perustaminen on kannatettava esitys, mutta sen toteuttamista käytännössä tulee vielä jatkoselvittää. Poliisin johtorakenteiden selkiyttämisen näkökulmasta kehittämistyöryhmän johtopäätökset vaikuttavat johdonmukaisilta ja näyttäisivät pääosin täyttävän rakenneuudistukselle asetetut tavoitteet.

Yksityiskohtaisiin sisäasiainministeriön, poliisihallituksen sekä poliisin aluehallinnon ja paikallispoliisin välisiin rooli- ja tehtäväjakoihin ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa vaan ne täsmentyvät rakenneuudistuksen yksityiskohtaisemman selvitystyön ja toimeenpanon edetessä. Haluan muodostaa kantani näihin kysymyksiin vasta lausuntokierroksen ja muun ministeriövalmistelun jälkeen.

Keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi ovat valtakunnallisia poliisipalveluja tuottavia operatiivisia erityisyksiköitä. Työryhmän esitys näiden yksiköiden säilyttämisestä erillisinä operatiivisina virastoina vaikuttaa tehtävien erityisluonne huomioiden varsin luontevalta.

Poliisihallinnon tarkastelussa on tärkeää, että kaikkien toimijoiden, myös paikallispoliisin ja valtakunnallisten yksiköiden tehtäväjakoa tarkastellaan uudistuksen toimeenpanon edetessä kokonaisuutena.

Pidän erityisen tärkeänä sitä, että henkilöstö otetaan kiinteästi mukaan myös rakenneuudistuksen toisessa vaiheessa toteuttamisen suunnittelutyöhön. Tärkeää on myös turvata henkilöstön asema kaikissa uudistusvaiheissa yhdenmukaisin perustein valtioneuvoston antamien periaatelinjausten mukaisesti.

Poliisin hallintorakenteen uudistaminen on kokonaisuutena poliisin merkittävin tuottavuushanke. Myös nyt esitettyjen toisen vaiheen uudistusten tavoitteena on tuottavuushyötyjen aikaansaaminen johto- ja hallintorakenteista siten, että luodaan nykyistä paremmat edellytykset poliisin toiminnallisten resurssien turvaamiseen.

Hallitusohjelman mukaisesti tulen ensi viikolla käynnistämään hankkeen, jonka tavoitteena on laatia poliisin henkilöstötarpeista pitkän aikavälin suunnitelma. Hankkeen yhteydessä tulee arvioida poliisin toimintaympäristön tilaa ja tulevaisuutta noin 10 vuoden aikajaksolla. Hankkeen keskeinen tavoite on arvioida poliisin tehtäviä ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä siten, että tehtävien toteuttamiseksi tarvittava henkilöstömäärä ja resurssit voitaisiin jatkossa vakiinnuttaa oikealle tasolle. Kehittämistyöryhmän raportti palvelee osaltaan myös tätä tavoitetta.

Poliisin kannalta on kestämätön tilanne, että resurssien epätasapainon takia tulevaisuusorientoitunut suunnittelutyö on käytännössä jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Pitkäjänteinen suunnitelmallisuus on ainoa oikea tapa ohjata poliisihallintoa kohti hallittua järjestelmää, jonka peruslähtökohtana ovat tulevaisuuden turvallisuushaasteet. Uskon, että tämän hallituksen aikana saamme aikaan merkittäviä muutoksia tällä saralla.

On kuitenkin syytä muistaa, että hallintorakenne ei ole milloinkaan ole itsetarkoitus, se on väline, jonka avulla palveluiden tuottaminen hoidetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

Lyhyellä aikavälillä keskeisin haaste poliisihallinnossa on työttömien ja valmistumassa olevien poliisien työllistäminen. Arvioiden mukaan tänä vuonna valmistuu yhteensä noin 500 uutta poliisia, joiden työllistäminen ilman selkeää lisärahoitusta ei ole mahdollista. Poliisien kouluttaminen työttömiksi on suomalaisen yhteiskunnan kannalta kestämätön tilanne. Pyrin tekemään kaikkeni, jotta tilanteeseen saataisiin edes osittaista helpotusta. Uskon, että seisomme kaikki yhdessä tämän tavoitteen takana.

Poliisipalvelujen tasapainoisen turvaamisen kannalta on elintärkeää, että poliisin koulutusmäärät saadaan mahdollisimman hyvin jamahdollisimman pikaisesti vastaamaan kentän tarpeita. Tämän tavoitteen saavuttamisessa poliisin pitkän tähtäimen henkilöstötarpeen selvityshanke on aivan välttämätön työkalu. Aloituspaikkojen muutokset heijastuvat valmistuvien määrään kahden-kolmen vuoden viiveellä. Tämän vuoksi on tärkeää pystyä mahdollisimman hyvin ennakoimaan odotettavissa oleva eläköitymiskehitys sekä poliisien todellinen tarve.

Poliisin työ on tarkkaa, vaativaa ja haasteellista. Yhtä tärkeää on järjestelmällinen suunnitelmallisuus sekä oikea-aikainen tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi.

Haluan tässä yhteydessä kiittää työryhmää hyvästä ja merkittävästä tulevaisuuteen tähtäävästä työstä. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että työryhmä on ollut yksimielinen esityksissään. Se on mielestäni hyvä lähtökohta uudistusten onnistuneelle toimeenpanolle. Työryhmän esitykset lähtevät nyt hallinnonalan jatkovalmisteluun asianmukaisine lausuntomenettelyineen.

Hankkeen toimeenpanossa ja ajoituksessa tulee myös arvioida lainsäädännön muutostarpeet sekä huomioida muut valtionhallinnossa vireillä olevat uudistukset, kuten esimerkiksi aluehallintouudistus.

Työryhmän loppuraportti luo varmasti hyvän pohjan myös poliittiselle keskustelulle, jota tullaan todennäköisesti käymään varsin vilkkaasti tulevan kevään aikana. Kiitokseni vielä kerran tästä perusteellisesta ja tärkeästä työstä.